Skip to main content

Helsingin Merihaka Oy:n liiketoiminnan kannattavuus on Merihaka-projektin keskeisin periaate. Merihaan kaikkia osakkaita kohdellaan yhtenevien ehtojen mukaisesti Tavoitteena taloudellinen tulos mikä säilyttää Merihaan toimintamahdollisuudet Haetaan sellainen ratkaisu, jossa hankkeen lopputulema on kaikille osakkaille taloudellisesti kannattava.

Merihaka-projekti on Helsingin Merihaka Oy:n johtama rakennuskokonaisuus, joka toteutuessaan käsittäisi vanhojen pysäköintilaitosten purkamisen ja niiden tilalle asuinkerrostaloja sekä uudet pysäköintiratkaisut.

Vuonna 2020 teetettiin pysäköintitalojen kuntoarviot, missä todettiin merkittäviä betoni- ja teräsrakenteiden vaurioita. Kriittiset vauriot on korjattu vuonna 2021 ja mittavat korjaukset saatiin siirrettyä enintään kymmenellä vuodella eteenpäin. Kyseessä oli hätäkorjaus ja hallit tarvitsevat mittavan saneerauksen lähivuosina.

Pysäköintitalot on aikanaan rakennettu osana Merihaan kokonaisuutta sen ajan tarpeiden ja käytäntöjen mukaan. Jos Merihaka suunniteltaisiin tänä päivänä, päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun, eikä erillisiä pysäköintitaloja todennäköisesti rakennettaisi. Niiden sijaan olisi järkevämpi rakentaa asunkerrostaloja, joiden yhteydessä on riittävästi pysäköintitiloja.

Helsingin Merihaka Oy on teettänyt Arkkitehdit Aarti Ollila Ristola eri suunnitteluversioita rakentaa kerrostalot parkkitalotonteille ja niiden kivijalkaan uudet pysäköintilaitokset.

Kaavoituksessa on Kaupunkimalli kaavoitusprosessissa, tapaus Merihaka minkä eri luonnoksia Merihaan massoittelusta pääsee katsomaan tästä linkistä.

Suunnitelmia on esitetty useasti kaavoituksessa arkkitehti Irene Siljamalle. Merihaan kehittämiseksi luodut suunnitteluperiaatteet noudattavat Merihaan teettämiä suunnitelmia sekä kaavoituksessa luotuja Merihaan kaupunkimalleja.

Viimeisin Arkkitehdit Aarti Ollila Ristola eri suunnitteluversio vaatii vielä tarkennuksia, kuvassa värilliset rakennukset. Sörnaisten Rantatien toisella puolella oleva rakennuskokonaisuus on suunnitteluversio ja kaupunkiympäristön mukaan sen lainvoimaiseksi tullutta kaavaa tarkastellaan uudelleen.

Kaavoituksesta esitettiin siihen seuraavia tarkennuksia

- valokulmien tarkastelua suhteessa Hakaniemenranta 10 ja Haapaniemenkatu 12 asuinrakennuksiin - näkymien tarkastelua akselilta Kallion suuntaan - rakennusten yhtenäisen korkomaailman tarkastelua - Merihaan uudisrakennukset tulisi näyttää enemmän samalta kuin Merihaan olemassa olevat rakennukset - voiko uudisrakentamisessa säästää osia parkkitalojen seinärakenteista - Kaupunginmuseo pidättäytyi kommentoimasta arkkitehtisuunnitelmia ennen kuin yllä mainitut kehityskohdat on huomioitu, eli heidän kommenttinsa on vielä jatkosuunnittelussa huomioitava erikseen.

Helsingin Merihaka Oy ei teetä tästä jatkosuunnittelua, kehitystarpeet otetaan neuvoteltavaksi mikäli Merihaka-projektille on tulossa toteuttajaksi ulkopuolinen taho.

Pysäköintinormin muutos

Helsingin Merihaka on yhteistyössä kaavoituksen kanssa keskustellut pysäköintinormin muutoksesta. Nyt kaavan mukaiset pysäköintinormit ovat:

Kaavan 3428, 30.9.1981 määräykset ja kiinteistötiedot
Tonteille on varattava vähintään seuraavat autopaikkamäärät:
1 autopaikka/120 m2 asuntokerrosalaa
1 autopaikka/150 m2 asiakaspalvelukerrosalaa
1 autopaikka/300 m2 asuntolakerrosalaa
1 autopaikka/350 m2 toimistokerrosalaa
1 autopaikka/500 m2 opetustoimikerrosalaa

Pysäköintinormi tulisi olemaan kaikille Merihaan alueen kiinteistöille 0 (nolla). Kiinteistönomistajat päättävät markkinaehtoisesti pysäköintipaikkojensa määristä. Tavoite olisi osallistuttaa kaikki osakasyhtiöt kaavanmuutoshakemukseen. Tämä vaatii näiltä asiasta yhtiökokouspäätökset. Jos joku kiinteistöistä ei ole mukana kaavahankkeessa jää se kiinteistö noudattamaan vuoden 1981 kaavamääräyksiä.

Polkupyöräpaikat

Autopaikkojen parkkinormin kaavanmuutoshakemus tuo automaattisesti mukanaan polkupyöräpaikkojen määrien vaatimuksen pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeen noudattamiseen. Jokaisesta rakennuksesta tulisi osoittaa polkupyörien säilytyspaikat siten että niitä on 1/30 k-m2 ja näistä 75 % sisällä. Helsingin Merihaka Oy selvittää rakennuskohtaisesti polkupyörien säilytystilat. Ohjeistuksen mukaan Merihaan alueen kerrostaloista nykytilanteessa pitäisi löytyä säilytystilat 4 450 polkupyöräpaikalle.

Rakennusten suojelu, rakennuskielto, viheralueet ja viherkerroin

Kaavaprosessi toisi mukanaan suojelumerkinnän SR - 3 olevien rakennusten julkisivuille, värimaailmalle. Keskeiset tiedot sr-3 -merkinnästä:

  • Tarkoitus: Rakennus on arvokas osa ympäristöään tai kaupunkikuvaa.
  • Muutokset: Rakennusta ei ole varsinaisesti suojeltu samalla tavalla kuin sr-1 (valtakunnallisesti merkittävä) tai sr-2 (kaupunkikuvallisesti tärkeä) kohteita. Se on säilyttämistä koskeva suositus tai lievä suojelu.

Kaavaprosessi toisi mukanaan rakennuskiellon mikä koskisi kaikkia kiinteistöjä ja tällöin rakennuslupaprosessi edellyttäisi poikkeuslupamenettelyä, vaikkakin se todennäköisesti toteutuisi hakemuksen mukaisesti.

Toisin kuin tiukemmat sr-1 ja sr-2 -merkinnät, sr-3-kohde ei välttämättä kiellä muutoksia täysin.

Kansialueen maisemasuunnittelu tulisi kaavahankkeessa esitettäväksi kuin myös suunnittelua ohjaavat viherkertoimet (Helsingin viherkerroinmenetelmä, käyttöohje).

Helsinki on alkanut edellyttämään asemakaavoituksessa viherkertoimen käyttöä. Viherkerroin kertoo, kuinka paljon kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja tulee olla suhteessa tontin pinta-alaan. Korttelissa on monta keinoa saavuttaa kaavassa annettu viherkertoimen tavoitetaso. Viherkerrointa kasvattavat säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden lisäksi läpäisevät pintamateriaalit sekä erilaiset sade- ja sulamisvesien käsittelyn ratkaisut kuten viherkatot, sadepuutarhat tai viivytysaltaat. Kasvillisuudesta on paljon hyötyä tiivistyvässä kaupungissa; hulevesitulvien vähentämisen lisäksi se sitoo hiilidioksidia, parantaa ilmanlaatua, lisää kaupunkilaisten viihtyisyyttä sekä viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita, jotka johtuvat kesäisin kaupungin rakenteisiin kertyvän auringon säteilyn vapautumisesta lämpönä. Hulevedet ovat maan pinnoilta, rakennusten katoilta tai muilta rakennetuilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä.

Helsingin Merihaka Oy on jo valmistautunut viherkertoimen vaatimuksiin teettämällä Nomaji maisema-arkkitehdeillä tutkielmia kansialueen ja hiekkakentän maisemasuunnittelusta.