Skip to main content

Pääkaupunkiseudun EU-tavoitteet: Euroopan unioni tarvitsee vahvoja kaupunkeja

Tiedote 8.5.2024

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat julkistaneet yhteiset tavoitteensa Euroopan parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Suomen pääkaupunkiseutu toimii paitsi koko maan kehityksen veturina, myös tulevaisuuden ratkaisujen luojana Euroopassa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros. Kuva: Paavo Jantunen

Helsinki, Espoo ja Vantaa katsovat, että vain kaupunkien avulla Euroopan unioni pääsee tavoitteisiinsa. Kaupungit ovat kaikista lähimpänä kansalaisia ja toimivat demokratian vetureina. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla.

Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros.

Kaupunkipolitiikka vahvemmin EU:n agendalle

Kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka pitäisi nostaa korkeammalle EU:n agendalla ja osaksi EU:n politiikka-alueita. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä.

Kaupunkipolitiikka tarvitsee parempaa koordinointia ja sisällyttämistä EU:n agendaan, ja pääkaupunkiseudun kaupungit esittävät, että EU-komissioon on nimettävä kaupunkipolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja.

– Sekä EU:n ja kaupunkien että Suomen valtion ja kaupunkien tulee luoda rakenteet aktiiviselle keskinäiselle vuoropuhelulle, jotta kaupunkien tarpeet huomioidaan EU-päätöksenteossa ja sen valmistelun eri vaiheissa sekä tasoilla. Kaupungeissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja -lainsäädäntöä ja toisaalta vain kaupunkien avulla EU pääsee tavoitteisiinsa”, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toteavat.

Demokratiaan ja hyvinvointiin kuuluu mm. eriarvoisuuden vähentäminen

Demokratian ja hyvinvoinnin teemassa pääkaupunkiseutu nostaa esiin, että kaupunkeja on edesautettava eriarvoisuuden vähentämisessä, syrjäytymisen estämisessä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä.

Myös kehittyneemmille eurooppalaisille alueille on varmistettava EU:n tuki asumisen ja liikenteen parantamiseen segregaation ja kaupunkiköyhyyden ehkäisemiseksi.

– Pääkaupunkiseudun kaupungeissa alueellinen eriytyminen korostuu vahvemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tämä haaste on monisäikeinen ja sen torjunta vaatii useita eri toimia. Helsinki pyrkii eri keinoin torjumaan segregaatiota, mutta valtion sekä EU:n tukea tarvitaan, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edellytykset luodaan kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kaupungit painottavat, että kilpailukyvyn edellytykset ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa, joten kaupunkien kehitystä on vahvistettava näissä asioissa.

Kaupungit, geopolitiikka ja huoltovarmuus on huomioitava liikenneratkaisuissa. Lisäksi yritysten ja kuntien sääntelytaakkaa on vähennettävä.

– Pääkaupunkiseutu on Suomen ja Euroopan mittakaavassa tärkeä kasvun veturi, jossa rakennetaan myös EU:n strategisen autonomian kannalta kriittisiä teknologioita. Hyvä esimerkki keskeisestä hankkeesta EU:n globaalille kilpailukyvylle on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupungeille tukea energiamurroksessa

Energiamurroksessa pääkaupunkiseudun EU-tavoitteena on, että kaupunkeja tuetaan systeemisessä muutoksessa, jolla luodaan edellytyksiä esimerkiksi kestävälle kehitykselle.

Kaupungit myös tarvitsevat tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä järkeviä linjauksia ja riittävää tukea päästöjen vähentämiseksi.

– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkeja, joiden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja tukea EU:lta. Pohjoiseurooppalaisilla kaupungeilla on keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden käyttöönotossa rakennusten energiankäytön tehostamisessa, sekä liikkumisen ja energiamurroksen ratkaisujen skaalaajina, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.

Katusuunnitelma

Miltä Merihaka näyttää tulevaisuudessa?

Tule ja osallistu keskusteluun!

Näkymä Hakaniemenrannalta kohti etelää, Helsingin kaupunki / Tengbom Oy, 2024.

Helsingin kaupunki on tekemässä Merihaan alueelle suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaate-työssä selvitetään, mitä Merihaan alueella tulisi vaalia sekä mitä ja minne olisi mahdollista rakentaa tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan Merihaan ominaispiirteitä ja laaditaan reunaehtoja alueen kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on alueen liittyminen nykyistä paremmin ympäröivään kaupunki-rakenteeseen sekä reunoilla sijaitseviin meri- ja puistoalueisiin. Tavoitteena on saada suunnittelupe-riaatteet valmiiksi syksyllä 2024. Voit kertoa näkemyksesi ja kommentoida esillä olevaa suunnittelu-periaatteiden ehdotusta!

Kerro mielipiteesi verkossa tai tilaisuuksissa

Voit tutustua suunnitteluperiaatteiden ehdotukseen sekä kertoa mielipiteesi verkkokyselyssä 29.4.-26.5.2024 välisenä aikana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/merihaka. Kerro kantasi -sivulla voit myös katsoa lyhyen videon, jossa suunnittelija esittelee ehdotuksen.

Voit myös tutustua mahdollisiin vaihtoehtoihin kaupunkimallin avulla osoitteessa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaansuunnitteluperiaatteet

Järjestämme Merihaassa pop-up-päivystyksen, jossa voit tutustua ehdotukseen ja keskustella kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14 seuraavasti:

  • keskiviikkona 15.5. klo 16–19
  • torstaina 16.5. klo 11–14

Lue lisää osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/merihaka tai https://hel.fi/merihaka 

Hakaniemenranta

Ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa Hakaniemensillan itäpuolella 15.4.2024

Tiedote 15.4.2024

 

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa 15.4.2024. Kaivinkoneella työskennellään ruoppauslautalta käsin ja ruopattu maa-aines lastataan vieressä olevaan palkoproomuun. Hinaaja kuljettaa proomut Hernesaareen ja takaisin.

Merenpohjan ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa 15.4.2024 ja etenevät kesän aikana rantaviivan suuntaisesti Hakaniemensillasta Merihakaan päin. Ruoppausta tekemässä on yksi hinaaja ja kaksi proomua, jotka kuljettavat ruoppausmassoja Hernesaareen. Ruoppauksesta ei aiheudu kovaa melua ympäristöön.

Ruoppauksen tarkoituksena on puhdistaa merenpohja savesta ja muusta pehmeästä maa-aineksesta, jotta myöhemmin tehtävät meritäytöt voidaan tehdä kiinteälle pohjalle.

Meriveden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella torjutaan siltti- ja kuplaverhoin.

Ruoppausta tehdään Hakaniemensillan itäpuolella alkusyksyyn 2024 saakka ja se jatkuu sen jälkeen sillan länsipuolella.

Hakaniemenranta

Veneilijä, huomioi ruoppauskalusto Siltavuorensalmen ja Hernesaaren välisellä alueella ajalla 15.4.-15.6.2024

Tiedote 22.4.2024

 

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa. Etualalla olevan ruoppauslautan takana näkyvät sekä valkohyttinen hinaaja (vasemmalla) että proomu (oikealla).

Kruunusillat-allianssi ruoppaa merenpohjaa Hakaniemenrannan edustalla Siltavuorensalmessa 15.4.2024 alkaen. Ruoppaustyöstä syntyviä maamassoja kuljetetaan Hernesaareen maanantaista lauantaihin klo 7-18 ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka.

Ruoppausta tehdään rannan lähistöllä ruoppauslautalta käsin. Kuljetusyksikkö muodostuu hinaajasta ja proomusta, jotka on kytketty toisiinsa hinausköydellä. Yksikön pituus köysineen on noin 75 metriä.

Kuljetusyksikön ohjattavuus ja hallittavuus nopeissa käännöksissä on rajallinen. Hinaajat ilmoittavat Helsinki VTS VHF71 -kanavalla kaikista liikkeistään liikkuessaan merialueella, joten ammattiliikenne saa kokonaiskuvan liikenteestä. Sen sijaan huviveneilijät eivät useinkaan kuuntele VHF71-kanavaa, eivätkä siten tiedä ennalta kuljetusyksikön sijaintia.

Yleisen turvallisuuden vuoksi sekä ruoppaustyömaan että kuljetusyksiköiden lähistöllä tulee veneillä matalilla nopeuksilla. Kuljetusyksikkö tulee ohittaa vähintään 100 metrin etäisyydeltä. Hinaajan kuljettajan tervehtiminen, lyhytkin molemminpuolinen katsekontakti ja rauhalliset suoraviivaiset kurssinmuutokset varmistavat kaikille osapuolille turvallisen merellä liikkumisen.

Katusuunnitelma, Hakaniemenranta

Asuntoinfo 2024 kokosi Helsingin kaupungintalolle yhteen alan osaajia

Asuntoinfo 2024 järjestettiin helmikuun lopulla. Tänä vuonna painotettiin kaupunkiuudistusalueita sekä alueita, joita rakennetaan ja kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

Kalasatama on yksi uusia, rakentuvia alueita Helsingissä. Kuva: Tero Pajukallio

Tapahtuman avasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki

<– Asuntorakentamisessa elämme hyvin poikkeuksellista aikaa – erityisesti vapaarahoitteista asuntotuotantoa on alkanut vähän ja tällaisena tilanne jatkuu selvästi vielä jonkin aikaa. Tässä tilanteessa kaupunki voi kuitenkin tehdä paljon. Investoimme kaupunkiin ja luomme edellytyksiä sille, että asuntorakentaminen voi käynnistyä nopeasti sitten kun aika on sille kypsä, Sinnemäki sanoi. 

Puheenvuorossaan hän nosti esille, että kaupunki kasvattaa kaavavarantoa ja pitää investoinnit korkealla tasolla. Hän kertoi, että kaupunki investoi asuinalueiden esirakentamiseen ja katurakentamiseen ja tänä ja tulevana vuonna erityisen paljon puistoihin ja hyviin koulu- ja päiväkotitiloihin. 

– Nyt on oikea aika myös lisätä kykyä vastata aikamme moniin suuriin kriiseihin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. 

Hän kertoi puheenvuorossaan, että Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina käyttöön sitovan tavoitteen asuntorakennusten elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja tässä kaupunki kannattaa kaikkia rakentamisen toimijoita kasvattamaan osaamista vähähiilisessä rakentamisessa. Helsinki laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten luontojalanjäljen.

 – Tästä uraauurtavasta työstä saamme varmasti uusia näkemyksiä ja ideoita siihen, miten rakentamisen alan luontovaikutuksia voidaan pidentää ja löytää keinoja luontopositiivisiin ratkaisuihin, sanoo Sinnemäki. 


Kaupunkiuudistusalueet ja rakenteilla olevat, uudet Helsingin asuinalueet rakentamisen keskiössä

Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann nosti esille, että valtion vetäydyttyä aktiivisesta asuntopolitiikasta, kaupungin rooli korostuu. Lisäksi uusi AM-ohjelma 2024 on valmistelussa. AM-ohjelma määrittelee kaupungin tavoitteita mm. asuntotuotannon määrään ja laatuun, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle, asuinalueiden kehittämiselle, tontinluovutukselle sekä maapolitiikalle ja kaavoitukselle. 

Dhalmann korosti, että Helsinki varmistaa jatkossakin riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon. Tavoitteena ovat vaihtelevat ja laadukkaat asuinympäristöt, erilaisia tarpeita vastaavat asunnot sekä alueellisesti sekoittunut asuntokanta.

Kaupunkiuudistuksella Helsinki ehkäisee asuinalueiden välistä eriytymistä sekä varmistaa alueiden tasavertaisen kehittymisen. Kaupunkiuudistusta tehdään vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta alueiden omaleimaisuutta vaalien.

Kaupunkiuudistusalueille rakennetaan tulevaisuudessa lisää monipuolista asuntovalikoimaa nykyisille ja uusille asukkaille.

Asuntoinfossa esiteltiin laajasti myös projektialueita ja uusia, kehittyviä alueita. Länsisataman, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja alueet tarjoavat jo nyt kodin kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Seuraava merkittävä aluerakentamiskohde tulee olevaan Malminkenttä. Projektialueiden lisäksi Helsinki kasvaa raiteiden, Raide-Jokerin ja Läntisen bulevardikaupungin, varsille. Asuntorakentamisen kannalta uusia avauksia tullaan lähiaikoina näkemään myös Huopalahden portin ja Hakaniemen alueilla.