Tiedote 30.1.2025

Helsingin Kruunuvuorenselällä sijaitsevan Suomen pisimmän sillan, Kruunuvuorensillan, kannatinpylväs eli pyloni on saavuttanut 135 metrin lakikorkeutensa.

Pylonin rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2023. Vuoden 2024 aikana pyloni kohosi +15,5 m korkeudesta aina +124 m korkeuteen. Tänä vuonna valettiin vielä kolme viimeistä valujaksoa, ja 23.1.2025 pylonin betonityöt valmistuivat kokonaisuudessaan.

Näkymä nosturikuskin silmin.

”Pylonin valmistuminen on yksi isoista merkkipaaluista koko Kruunuvuorensillan rakentamisessa, onhan se sillan näkyvin rakenne”, iloitsee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena, ja sen alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle on valettu toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Näiden peruslaattojen päälle rakennettiin pylonin jalusta, joka on umpinainen teräsbetonirakenne. Jalustaosuus alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkki yhdistää kannen teräsrakenteen ja pylonin toisiinsa. Sidepalkki sitoo myös jalustan jalkaosan yhdeksi rakenteeksi.

Sidepalkin yläpuolella, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin alaosa ja pylonin jalat. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa huoltohissi, joka kulkee +98 metrin korkeuteen. Hissi ei siis kulje ylös saakka – loppumatka kuljetaan huoltoportaita pitkin.

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa, joka kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Tästä eli tasosta +101 m alkaa sillan vinoköysiosuus, joka päättyy +124 m korkeuteen. Pyloniin kiinnittyviä vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Vinoköysiosuuden päättyessä tasolla +124 m, pylonissa on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa köysikoteloiden tarkastamisen pylonin ulkopuolelta. Pylonin huippua korkeudessa +135 m kiertää teräskaide. Huipulla voidaan huoltaa pylonin lentoestevaloja ja säätää köysien kohdevalaisimia. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

”Hyvin tavoitteellisen aikataulun yhteensovittaminen vaihteleviin sääoloihin oli todellinen haaste. Suoriutuminen pylonin rakentamistöistä aikataulussa oli loistava onnistuminen”, kiittelee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen työmaapäällikkö Mikko Saresma.

”Nyt pylonin valmistuttua, seuraava työvaihe on sillan vinoköysien asentaminen. Sillan väliaikaisia aputukia puretaan samaan aikaan, kun vinoköysiä asennetaan. Loppuvuoden aikana tehdään sillan vinoköysiosuuden ratalaatta ja pintarakennetyöt. Myös työsillat puretaan vielä tämän vuoden aikana”, kertoo Jari Humalajoki.

Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät Kruunuvuorensillalle jo vuonna 2026. Sillan raitiotieosuus avataan liikenteelle vuonna 2027.

Tiedote 17.12.2024

Hakaniemensillan läntinen jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä Hakaniemenrannan puoleinen alikulku avataan liikenteelle 18.12.2024

Uuden Hakaniemensillan länsireunan jalankulku- ja pyöräilyväylä on valmistunut, ja se avataan liikenteelle keskiviikkona 18.12. aamun aikana.  

Samalla avataan Hakaniemenrannan puoleinen sillan alikulku, jota pitkin pääsee siirtymään länsipuolelta suoraan itäiselle jalankulku- ja pyöräilyväylälle – ja päinvastoin.

Vaikutukset jalankululle

Sillan länsireunan jalankulkureitti sekä Hakaniemenrannan alikulku avataan käyttöön.

Vaikutukset pyöräilylle

Sillan länsireunan pyöräilyreitti avataan käyttöön.

Vaikutukset moottoriajoneuvo- ja joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Tiedote 28.1.2025

Kruunuvuorensillan vinoköysien asennustyöt on aloitettu. Tätä varten asennamme roikkotelineet veneaukon kohdalle ja veneaukon alikulkukorkeus muuttuu.

Veneaukon alikulkukorkeus on 3.2.-2.3.2025 välisenä aikana 14,5 m. Maaliskuun alussa alikulkukorkeus palautuu takaisin työnaikaiseen 18 m alikulkukorkeuteen.

Tiedote 10.12.2024

Kuva: Jussi Kaakinen, Liikenneturva

Kruunusillat-allianssi rakentaa Helsingin kaupungin suunnitelmien mukaisesti niin Hakaniemeen kuin Laajasaloonkin uudenlaisia jalankulkijoiden kadunylityspaikkoja, ylijatkettuja jalkakäytäviä, joissa vilkkaan kadun sivukatua ei ylitetä suojatietä pitkin, vaan kävelijä jatkaa kulkua jalkakäytävällä risteyksen yli samalla korkeudella kuin muuallakin. Sivukadulla ajorata siis päättyy jalkakäytävään, minkä huomaa korotetusta reunakivestä. Ylijatkettuja jalkakäytäviä on esimerkiksi Hakaniemenkadun ylitys Hakaniemenrannan puolella sekä Lauri Mikonpojan tien ylitys Koirasaarentiellä.

Väistämisvelvollisuudesta tai suojatiestä ilmoittavaa liikennemerkkiä ei tieliikennelain mukaan tarvita, kun on kyse ylijatketusta jalkakäytävästä. Myös Kaupungin linjaus ainakin toistaiseksi on se, että risteyksissä, joihin on tehty ylijatkettu jalkakäytävä, ei ole enää kärkikolmiota eikä muutakaan väistämisestä kertovaa liikennemerkkiä. Liikennemerkin sijaan väistämisvelvollisuus kerrotaan rakenteella. Ylityskohtaan siirryttäessä on luiskattu reunakivetys.

Ylijatkettu jalkakäytävä parantaa kävelijöiden turvallisuutta, koska tässä järjestelyssä autot ajavat sivukadulta jalkakäytävän yli ja väistävät kävelijää. Ero suojatiehen on se, että suojatiellä ollessaan kävelijä on ajoradalla, ei jalkakäytävällä. Korotettu reunakivi alentaa ajonopeutta, mikä myös lisää kävelijän turvallisuutta.

Ylijatkettujen jalkakäytävien kohdalla tulee noudattaa liikennesääntöjen määrittämiä väistämissääntöjä, eli ajoneuvon on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen.

Samanlaisia ylityspaikkoja on tehty Hakaniemeen jo aiemmin ja niitä on esim. näissä paikoissa:

-Hämeentien ja Neljännen linjan risteys

-Hämeentien ja Ässänrinteen risteys

-Hämeentie ja Kaikukujan risteys

Kysyimme ylityspaikoista Helsingin kaupungilta ja saimme vastauksen: Kaupunki tiedostaa, ettei tilanne ole nykyisellään ideaali, kun ylijatketun suojatien rakennetta ei välttämättä talviolosuhteissa tunnista lumen alta eikä erillistä liikennemerkkiä ole. Merkintätapaan saattaa olla tulossa muutoksia, kunhan lainsäädäntö ensin selkeytyy.

Kruunusillat-allianssin tehtävä on toteuttaa Helsingin kaupungin katusuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt. Mikäli niistä halutaan antaa palautetta, on tässä vaiheessa oikea osoite Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala.