Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa 15.4.2024. Kaivinkoneella työskennellään ruoppauslautalta käsin ja ruopattu maa-aines lastataan vieressä olevaan palkoproomuun. Hinaaja kuljettaa proomut Hernesaareen ja takaisin.
Merenpohjan ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa 15.4.2024 ja etenevät kesän aikana rantaviivan suuntaisesti Hakaniemensillasta Merihakaan päin. Ruoppausta tekemässä on yksi hinaaja ja kaksi proomua, jotka kuljettavat ruoppausmassoja Hernesaareen. Ruoppauksesta ei aiheudu kovaa melua ympäristöön.
Ruoppauksen tarkoituksena on puhdistaa merenpohja savesta ja muusta pehmeästä maa-aineksesta, jotta myöhemmin tehtävät meritäytöt voidaan tehdä kiinteälle pohjalle.
Meriveden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella torjutaan siltti- ja kuplaverhoin.
Ruoppausta tehdään Hakaniemensillan itäpuolella alkusyksyyn 2024 saakka ja se jatkuu sen jälkeen sillan länsipuolella.
Asuntoinfo 2024 järjestettiin helmikuun lopulla. Tänä vuonna painotettiin kaupunkiuudistusalueita sekä alueita, joita rakennetaan ja kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.
Kalasatama on yksi uusia, rakentuvia alueita Helsingissä. Kuva: Tero Pajukallio
Tapahtuman avasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
<– Asuntorakentamisessa elämme hyvin poikkeuksellista aikaa – erityisesti vapaarahoitteista asuntotuotantoa on alkanut vähän ja tällaisena tilanne jatkuu selvästi vielä jonkin aikaa. Tässä tilanteessa kaupunki voi kuitenkin tehdä paljon. Investoimme kaupunkiin ja luomme edellytyksiä sille, että asuntorakentaminen voi käynnistyä nopeasti sitten kun aika on sille kypsä, Sinnemäki sanoi.
Puheenvuorossaan hän nosti esille, että kaupunki kasvattaa kaavavarantoa ja pitää investoinnit korkealla tasolla. Hän kertoi, että kaupunki investoi asuinalueiden esirakentamiseen ja katurakentamiseen ja tänä ja tulevana vuonna erityisen paljon puistoihin ja hyviin koulu- ja päiväkotitiloihin.
– Nyt on oikea aika myös lisätä kykyä vastata aikamme moniin suuriin kriiseihin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Hän kertoi puheenvuorossaan, että Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina käyttöön sitovan tavoitteen asuntorakennusten elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja tässä kaupunki kannattaa kaikkia rakentamisen toimijoita kasvattamaan osaamista vähähiilisessä rakentamisessa. Helsinki laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten luontojalanjäljen.
– Tästä uraauurtavasta työstä saamme varmasti uusia näkemyksiä ja ideoita siihen, miten rakentamisen alan luontovaikutuksia voidaan pidentää ja löytää keinoja luontopositiivisiin ratkaisuihin, sanoo Sinnemäki.
Kaupunkiuudistusalueet ja rakenteilla olevat, uudet Helsingin asuinalueet rakentamisen keskiössä
Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann nosti esille, että valtion vetäydyttyä aktiivisesta asuntopolitiikasta, kaupungin rooli korostuu. Lisäksi uusi AM-ohjelma 2024 on valmistelussa. AM-ohjelma määrittelee kaupungin tavoitteita mm. asuntotuotannon määrään ja laatuun, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle, asuinalueiden kehittämiselle, tontinluovutukselle sekä maapolitiikalle ja kaavoitukselle.
Dhalmann korosti, että Helsinki varmistaa jatkossakin riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon. Tavoitteena ovat vaihtelevat ja laadukkaat asuinympäristöt, erilaisia tarpeita vastaavat asunnot sekä alueellisesti sekoittunut asuntokanta.
Kaupunkiuudistuksella Helsinki ehkäisee asuinalueiden välistä eriytymistä sekä varmistaa alueiden tasavertaisen kehittymisen. Kaupunkiuudistusta tehdään vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta alueiden omaleimaisuutta vaalien.
Kaupunkiuudistusalueille rakennetaan tulevaisuudessa lisää monipuolista asuntovalikoimaa nykyisille ja uusille asukkaille.
Asuntoinfossa esiteltiin laajasti myös projektialueita ja uusia, kehittyviä alueita. Länsisataman, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja alueet tarjoavat jo nyt kodin kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Seuraava merkittävä aluerakentamiskohde tulee olevaan Malminkenttä. Projektialueiden lisäksi Helsinki kasvaa raiteiden, Raide-Jokerin ja Läntisen bulevardikaupungin, varsille. Asuntorakentamisen kannalta uusia avauksia tullaan lähiaikoina näkemään myös Huopalahden portin ja Hakaniemen alueilla.
Kaavoituksesta on saatu ilmoitus, että Merihakaa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat valmistuneet.
Kaupunkiympäristön johtoryhmä saa ne esiteltäväksi tulevassa teemakokouksessaan maaliskuun puolessa välin, ja jos niihin ei tämän käsittelyn jälkeen ole tulossa merkittävästi muutoksia ovat suunnitteluperiaatteet tulossa nähtäville.
Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitteluperiaatteista. Nähtävillä olosta kaupunki ilmoittaa erikseen verkkosivuillaan ja siitä tiedotetaan myös tällä kanavalla.
Kun suunnitteluperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lautakunta on ne vahvistanut, käynnistämme arkkitehtien Aarti Ollila Ristola kanssa jatkosuunnittelun tavoitteena selvittää nyt suunnitteluperiaatteissa olevan valokulmavaatimuksen vaikutuksen rakennusten sijoitteluun, kerroskorkeuksiin ja kerrosalamääriin. Tämän suunnitteluvaiheen valmistuttua esitellään ne osakasyhtiöiden hallitusedustajille Merihaka foorumissa.
Teemme pääsiäispyhinä tavanomaisia rakennustöitä, kuten maankaivuuta ja asennuksia Sörnäisten rantatiellä, Hakaniemensillalla, Kruunuvuorensillalla ja Koirasaarentien itäpäässä. Vältämme kovaa melua aiheuttavia työvaiheita.
Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Kruunuvuorenrantaan rakentuu uusi yli 13 000 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 7500 uudelle asukkaalle.
Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.
Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.
Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Laajasalon raitiotiestä voi vaihtaa Nihdissä Kalasataman raitiotiehen, jolla pääsee Pasilaan.
Toisaalta myös liikenneyhteydet Kalasataman eteläosasta keskustaan paranevat selvästi hankkeen myötä.
