Helsingin Kasvun paikka -kaupunkistrategiasta on valmistunut uusi yhteenveto strategian edistymisestä ja haasteista.
Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021-2025 toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. Kuva: Juha Valkeajoki / Sherpa
Yhteenveto tarkastelee strategian toimeenpanon etenemistä vuoden 2023 kolmannella ennustekaudella. Kaupunkistrategian toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.
Nuoret ovat palanneet kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin
Osallistuvan budjetoinnin eli Oma Stadi -ehdotusten kerääminen onnistui hyvin. OmaStadissa helsinkiläiset voivat ehdottaa, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Lokakuussa kerättyjä ehdotuksia tuli ennätykselliset 1 626 kappaletta.
Työvoiman saatavuus edelleen heikko monilla aloilla
Strategian toteutumista haastaa se, että työvoiman saatavuus on edelleen heikko monilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa.
Kustannustason nousu ja taloudellinen epävarmuus heijastuvat laajasti kaupungin toimintoihin. Kustannustason nousu lisää kaupungin menoja ja vaikeuttaa investointien toteuttamista. Helsinki on reagoinut heikkoon taloustilanteeseen monin tavoin, muun muassa sopeuttamalla ja tehostamalla toimintaa sekä laatimalla pidemmän aikavälin toimenpidesuunnitelmia.
Emme lomaile itsenäisyyspäivänä 6.12.2023 vaan rakennamme sekä merellä että maalla.
Näin rakentajamme pääsevät viettämään pitkää viikonloppua maakuntiin perheidensä luo.
Aloitamme työt pääosin jo klo 7. Erityisen kovaa melua aiheuttavia töitä ei ole luvassa, paitsi Laajasalon Koirasaarentiellä välillä Stansvikintie-Gunillantie. Hitsaamme siellä kiskoja, mikä aiheuttaa ajoittaista melua. Aloitamme melutyöt Koirasaarentiellä vasta klo 9.
Pahoittelemme häiriöitä ja toivotamme rauhaisaa itsenäisyyspäivää.
Kruunuvuorensillan pyloni on saavuttanut +15,5 m korkeuden, kun eilen valettiin pylonin jalustan neljäs valu. Koko pylonissa valukertoja tulee yhteensä noin 50 kpl ennen kuin pyloni on huipussaan, +135 m korkeudessa.
Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa rakentumaan pylonin jalka.
Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalustaosuus on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.
Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyy kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin avulla yhdistetään myös jalustan jalkaosa yhdeksi rakenteeksi. Sidepalkin yläpuolelta, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin jalka. Jalka on rakenteeltaan ontto, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa tasosta +101 m ja päättyy +124 m korkeuteen. Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa kunnes saavutetaan taso +135 m. Huoltohissi päättyy +98 m korkeuteen ja pylonin huipulle pääsee huoltoportaiden avulla. Pylonin huipulla, korkeudessa +135 m on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa mm. lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamamasto.
Havainnekuva pylonista.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelle on kiinnitetty suojaseiniin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
Pylonin rakentamisen edistymistä pääset seuraamaan työmaakamerasta.
Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan ja siihen liittyvät uuden katujärjestelyt molemmin puolin Siltavuorensalmea. Perjantaina 1.12. Pohjoisranta-kadulla nykyisen sillan eteläpuolella puretaan pois tilapäistä liikennejärjestelyä, mistä syystä keskustan suuntaan kulkevaa moottoriajoneuvoliikennettä joudutaan välillä hetkellisesti pysäyttämään. Pysäytyksiä tehdään ainoastaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, klo 9-15.
Pysäytykset saattavat jonkin verran hidastaa keskustan suuntaan kulkevaa liikennettä.
Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkukesästä 2024.
Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä rakennetaan uusi Hakaniemensilta ja sen valmistuttua puretaan vanha silta pois.
Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla kulkee nykyään suuri, korkealla paineella toimiva jätevesiviemäri, jota pitkin iso osa kantakaupungin jätevesistä kulkee. Rakentamisen aikana tätä viemäriä ei voi käyttää, joten korvaamme sen väliaikaisella viemärillä ennen varsinaisia sillanrakennustöitä.
Uuden sillan rakentamiseen otetaan myös tilaa siirtämällä vanhan sillan ja Pohjoisrannan välillä ajoratoja väliaikaisesti kauemmaksi rannasta.
Kokonaisuudessaan sillan rakennustyöt kestävät jopa kolme vuotta, huomioiden myös nykyisen sillan purkutyöt. Työmaa on pitkäkestoinen, sillä katujen alla on valtava määrä erilaisia putkia, johtoja ja kaapeleita.
Uuden Hakaniemensillan rakentamisen yhteydessä teemme Siltavuorenrannassa suuria katutöitä, sillä katualueita joudutaan muokkaamaan uuden sillan mukaisiksi. Nykyisten katujen tasaukset pyritään yhdistämään uuteen mahdollisimman lähellä siltaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sillan lähellä sijaitsevien katujen korkoja nostetaan jonkin verran, eli kadut nousevat aiempaa korkeammalle esimerkiksi merenpintaan nähden.
Siltasaarensalmen läpi pääsee veneilemään myös rakennustöiden aikana, mahdollisia yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta.
Hakaniemen alueen uuden kaavaratkaisun keskeisimpiä tavoitteita on mahdollistaa Siltavuorensalmen molemmin puolin uutta julkista rantaa. Tulevaisuudessa alueen virkistysalueita laajennetaan ja meren läheisyyttä korostetaan. Siltavuorensalmen rantavyöhykkeestä (Signe Branderin terassi, Merihaanpuisto ja Kirjanpuisto) muodostuu uutta tilaa rannassa oleiluun sekä kivijalkaliiketilaa alueen palveluille.
Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin.
Tulevaa Siltavuorenrantaa ja Hakaniemenrantaa. Kuvan yläosassa uusi Hakaniemensilta. Kuva: Harris-Kjisik Oy, VSU maisema-arkkitehdit Oy sekä Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Veera Tolvanen, Matti Wäre, Benjamin Schulman
Siltavuorenranta on uusi kaksiosainen (välissä sillan liittymäalue) katu välillä Välikatu–Pohjoisranta. Siltavuorenranta korvaa purettavalle Hakaniemen sillalle johtavat rampit sekä purettavan Hakaniemen sillan alittavan katuyhteyden.
Siltavuorenranta on pääkatu, joka liittyy uuteen rakennettavaan Hakaniemensiltaan sekä kadun eteläosassa Pohjoisrantaan. Liittymät Hakaniemensillalle ja Pohjoisrantaan ovat valo-ohjattuja. Tulevaisuudessa autoilijat voivat valita Sörnäisten rantatien ja Kaisaniemenkadun välillä ajoreitin Hakaniemenrannan tai Siltavuorenrannan kautta. Liikennekuorma jakaantuu tasaisemmin eri kaduille ja esimerkiksi pelastusajoneuvojen kulku pystytään turvaamaan, kun ajoreittejä on useampia.
Välikadun kohdalle Siltavuorenrantaan sijoittuu uusi liittymä, joka korvaa aiemmin Kirjantyöntekijänkadun kautta Välikadulle kulkeneen ajoyhteyden.
Uudelta Hakaniemensillalta kulkee baanatasoinen pyörätie ja jalkakäytävä Siltavuorenrantaa länteen. Siltavuorenrannan lounaisreunaan rakennetaan erotuskaista sekä jalkakäytävä ja pyörätie, jotka johtavat Pohjoisrantaan ja linja-autopysäkille. Siltavuorenrannan itäreunaan rakennetaan erotuskaista ja tasoerotetut jalkakäytävä ja pyörätie.
Pohjoisranta on yksisuuntainen katu kulkusuuntana lännestä itään. Pohjoisrannalle tulee jalkakäytävä. Pohjoisrannassa pyöräily sallitaan Välikadulta Liisankadulle asti myös vastasuuntaan, tämä osoitetaan liikennemerkein.
Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin. Esimerkiksi Siltavuorenrannassa länsi-pohjoissuunnassa kulkeva jalankulku- ja pyörätien toteutamme väliaikaisena ratkaisuna. Lopullinen, sillan alittava ja sen itäpuolelle jatkuva jalankulku- ja pyörätie rakennetaan kaupungin toimesta sen jälkeen, kun ns. Kotisataman vaatimat ruoppaus- ja täyttötyöt on suoritettu.
Kirjanpuisto
Uuden kaavan mukaan uusi Kirjanpuisto sijoittuu rantaan, Siltavuorenranta-kadun pohjoispuolelle. Tämä parantaa puiston valoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia. Kruunusillat-rakentajat tekevät uuteen puistoon liittyen vain rantarakentamista sillan vieressä. Kirjanpuiston suunnittelusta, aikataulusta ja toteuttamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Kaupungin tavoitteena on, että myös uuteen Kirjanpuistoon tulee leikkipuistotoimintaa.
Alueen venesatamat
Uuden asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa Siltavuorensalmen venepaikkojen määrä on pienempi kuin aikaisemmin. Tästä syystä osalle veneilijöistä joudutaan osoittamaan venepaikka muualta myös rakentamisen valmistuttua. Kaupungin lähtökohtana kuitenkin on, että kukaan ei menetä venepaikkaansa.
Lisäksi Kruunusillat-hankkeen ulkopuolella kaupunki on suunnittelemassa Kruununhaan koilliskärjen jatkamista meritäytöllä. Tavoitteena on sijoittaa alueelle niin puisto, uutta ranta-aluetta kuin esimerkiksi kotisatama vesibussiyrittäjille. Tästä suunnitelmasta saa lisätietoa Kaupunkiympäristön toimialalta.
