Tiedote 23.1.2024
Sähköverkon liitostöiden vuoksi Maurinkadulta Pohjoisrantaan laskeutuvat portaat poistuvat käytöstä 24.1.2024 arvion mukaan ainakin muutamiksi viikoiksi.
Korvaava reitti kulkee Välikadun kautta.
Tiedote 29.8.2024
Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.
Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.
Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä. Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.
Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.
Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.
Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .
Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin.
Tiedote 30.11.2024
Kruunuvuorensillan keskituen eli pylonin betonin valukorkeus nyt 100 metriä. Pylonin köysikotelo-osuuden rakentaminen on käynnissä ja nyt paikoilleen on asennettu kolme köysikoteloa. Pylonin kokonaiskorkeus on 111 metriä.
Pylonin alaosaksi kutsutaan pylonin osaa tasosta 25 m tasoon 78 m. Alaosa koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 m korkeuteen.
Portaat ovat ns. pystytikkaat.
Itäjalan huoltoportaiden asentaminen on käynnissä. Portaat eivät ole varsinaiset portaat, vaan ne ovat ns. pystytikkaat. Tikkaissa kiivetään turvaköyden kanssa. Tikkaita käytetään pylonin sisäpuolen tarkastuksiin, sekä kulkutienä pylonin huipulle. Köysikotelo-osuudella tikkaat asennetaan myös pylonin ulkopuolelle, jotta köysien ja pylonin liityntäkohdat on mahdollista tarkistaa. Käynti näille ulkopuolella oleville tikkaille tapahtuu pylonin köysiosuuden yläpuolelta, noin tasolta 124 m.
Huoltoportaat asennetaan pylonin itäjalkaan.
Tiedote 4.6.2024
Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.
Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.
Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
Tiedote 28.3.2023
Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta.
Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m3.
Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.
Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.
Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.
Tiedote 18.1.2023
Kruunusillat; Kruunuvuorensilta
Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni. Pyloni kohoaa metrin korkeammalle kuin Kalasataman korkein tornitalo.
Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Pylonin havainnekuva.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitteena toimii 250 000 kg painoinen raudoitehäkki, joka lasketaan paikoilleen telaristikkonosturilla. Alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero, jonne raudoitehäkki eli katiska seuraavaksi lasketaan. Peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna katiskaan asennettujen valuputkien avulla.
Pylonin alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero.
Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputken pää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja suorittaa betonoinnin. Yhteys pinnalle tapahtuu radiopuhelin- ja/tai videoyhteydellä.
Maavaraisen peruslaatan päälle valetaan toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehdään vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa kohoamaan pyloni.
Seuraava työvaihe on raudoitehäkin eli katiskan nostotyö, joka tehdään lähiaikoina, suotuisten tuuliolojen vallitessa.
Tiedote 16.3.2022
Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Haakoninlahdessa 4.4.2022. Teemme huhti-joulukuussa rakennustöitä Haakoninlahdenkadulla, Stansvikin rantakadulla ja Mirandankadulla. Teemme raitiotien vaativat maanalaiset työt ja pysäkit sekä asennamme jo nyt ensimmäiset kiskot, vaikka matkustajaliikenne alkaakin vasta vuonna 2027. On mahdollista, että työskentelemme vuoden lopussa myös Koirasaarentiellä (välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu).
Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Työmme aiheuttavat melua ja pölyä, joita torjutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä sekä mahdollisia yötöitä.
Raitiotien rakennustyöt vaativat sekä louhintaa että porapaalutusta. Melua aiheutuu heti töiden aloittamisesta lähtien. Meluavaa työtä tehdään erityisesti huhti-heinäkuussa talojen lähellä. Sen jälkeen melua syntyy enimmäkseen hieman kauempana taloista, Haakoninlahdenkadun eteläpuoliskolla.
Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia (korvatulppia) halukkaille. Niitä on noudettavissa Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteyksessä sijaitsevasta postilaatikosta.
On mahdollista, että joudumme tekemään yötöitä. Niille voi tulla tarvetta esimerkiksi silloin, jos kesästä tulee kuuma. Raitiotien kiskojen hitsaustyöt täytyy siinä tapauksessa tehdä öisin, kun kiskot ovat viileät.
Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen.
Kadunvarsipysäköinti ei enää ole mahdollista Haakoninlahdenkadun varrella 4.4. lähtien.
Lisäksi huhtikuun alusta alkaen jalankulkijoille ja pyöräilijöille voi tulla pysähdyksiä Haakoninlahdenkadulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä tehtävien räjäytysten vuoksi.
Arviolta toukokuun alussa Haakoninlahdenkatu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Käyttöön jää vain yksi, pohjoisesta etelään kulkeva kaista. Turumankadulta, Pojamankadulta ja Disankadulta ei silloin pääse enää kääntymään vasemmalle pohjoiseen päin. Järjestely on voimassa näillä näkymin marraskuuhun asti.
Opastamme reitit kadulla ja kerromme myös nettisivuilla ja Facebookissa muutoksista. Ajantasainen kartta liikennejärjestelyistä löytyy nettisivuiltamme: https://kruunusillat.fi/category/kruunuvuorenranta/
Tiedote 3.4.2023
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Räjäytyksiä tehdään arkipäivisin ruuhka-aikojen ulkopuolella (klo 10 – 15) maksimissaan kahdeksan kertaa päivässä. Liikenne pysäytetään tällöin muutamiksi minuuteiksi kerrallaan. Pysäytykset pyritään ajoittamaan siten, että ne tapahtuvat liikennevalojen päävaiheen ollessa punaisella.
Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Hakaniemessä Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Tiedote 19.9.2023
Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects
Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.
Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.
Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.
Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.
Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.
Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.
Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.
Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.
Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.
Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.
Tiedote 15.9.2025
Ratikoiden 7B ja 9B reitit muuttuvat ja ratikan 6B liikennöinti loppuu maanantaina 6.10. Ratikat 7B ja 9B eivät kulje Hakaniemeen 6.10.–2.11. Poikkeukset johtuvat kiskotöistä, joissa vanha kiskoyhteys Hämeentieltä ja Siltasaarenkadulta Hakaniemen pysäkkialueelle palautetaan. Töiden jälkeen raitiovaunut pääsevät taas kulkemaan Pitkänsillan yli marraskuussa.
Näin reitit muuttuvat maanantaina 6. lokakuuta:
Ratikkaliikennettä ei ole Hakaniemen pohjoispuolella väleillä Sörnäinen–Hämeentie–Hakaniemi eikä Helsinginkatu–Karhupuisto–Hakaniemi.
Ratikat palaavat kulkemaan Pitkänsillan yli normaaleja reittejään maanantaina 3.11.2025. Tiedotamme muutoksen vaikutuksista tarkemmin vielä lähempänä ajankohtaa.
Kaupunkiliikenne Oy purkaa lokakuun aikana väliaikaisen kiskoyhteyden Hämeentien ja Kallion virastotalon pysäkkien välillä ja palauttaa kiskoyhteyden Hämeentieltä ja Siltasaarenkadulta Hakaniemen ratikoiden pysäkkialueelle. Myös Toisen linjan ja Siltasaarenkadun risteyksessä tehdään kisko- ja vaihdetöitä.
Lokakuun aikana uusitulla raitiotiellä Hakaniementorin ja Pitkänsillan välillä järjestetään myös koeajoja. Siltasaarenkadulla tehty remontti liittyy Kruunusillat-raitiotiehen, joka yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Hakaniemeen vuonna 2027.
Tämän vuoden työmaan aikana Siltasaarenkadulla on uusittu vesi- ja viemäriverkostoa sekä muuta vanhaa kunnallistekniikkaa. Samalla Siltasaarenkadun raitiotie on uusittu Hakaniementorin ja Pitkänsillan välillä sekä asennettu uudet vaihteet Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan liittymään. Uudet vaihteet mahdollistavat Laajasalon uuden pikaraitiotien.
Lisätietoja ratikkakatkon aiheuttamista muutoksista osoitteessa www.hsl.fi .
Tiedote 21.7.2022
Rakennustyöt etenevät Kruununhaan puolella.
Kovaa melua aiheuttaviin töihin lukeutuu sekä paalutusta että pontitusta. Niitä on tehty jo pidemmän aikaa ja ne tulevat myös jatkumaan.
Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa pontitusta tehdään lopullisen paineviemärin rantautumiskohdan kaivannon tukemiseksi. Paalutus taas liittyy uuden Hakaniemensillan rakentamiseen. Parhaillaan esimerkiksi työsillan teko vaatii sitä.
Näiden kovaa melua aiheuttavien töiden lisäksi meneillään on muitakin työvaiheita. Niihin lukeutuu esimerkiksi uuden Hakaniemensillan tukien rakennustyöt, vesihuoltotyöt ja kadun rakennekerrokset.
Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.
Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia eli korvatulppia halukkaille: niitä on noudettavissa postilaatikosta, joka sijaitsee Kirjatyöntekijän ja Välikadun risteyksessä, kevyen liikenteen sillan vieressä.
Pahoittelemme häiriöitä.
Tiedote 25.3.2025
Hämeentien ja Siltasaarenkadun välille valmistuu tämän viikon lopulla väliaikainen kiskoyhteys, joka mahdollistaa ratikkaliikenteen pohjoisesta Kallion virastotalon pysäkille 31.3. alkaen loppuvuoden ajan. Hakaniemen eteläpuolella reitit säilyvät ennallaan ja järjestelyt kestävät arviolta marraskuun alkuun asti.
Vaikutukset jalankulkuun:
Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteyksessä otetaan liikennevalot ja Hämeentien ylittävä suojatie käyttöön.
Vaikutukset pyöräilyyn:
Hämeentieltä Siltasaarenkadulle kääntyvä kaarre palautuu käyttöön.
Vaikutukset joukkoliikenteeseen:
Sörnäisten ja Kallion suunnasta kulkevat ratikat 6B, 7B ja 9B palaavat Hakaniemeen maanantaina 31. maaliskuuta. Hakaniemen eteläpuolella reitit säilyvät ennallaan. Keskustan ja Hakaniemen väli kannattaa edelleen kulkea metrolla tai bussilla. Löydät aina ajantasaiset reitit ja aikataulut HSL:n Reittioppaasta.
Ja lopuksi ilouutisia:
Kaisaniemenrantaan on lisätty tilapäisesti vuoden loppuun asti asukaspysäköintipaikkoja. Eikun parkeeraamaan!
Tiedote 12.8.2024
Siltasaarenkadun pohjoisen suuntaan kulkeva moottoriajoneuvoliikenne palaa John Stenbergin rantaan 16.8. alkaen.
Siltasaarenkadun katuremontti etenee. Kadun itäreunassa sekä John Stenbergin rannassa tehtävät työt ovat valmistuneet, ja seuraavaksi työn alle otetaan Siltasaarenkadun länsireuna. Tällä on vaikutuksia erityisesti moottoriajoneuvojen ja pyöräilyn reitteihin.
Siltasaarenkadun ajoneuvoliikenne keskustan suunnasta ohjataan 16.8. alkaen jälleen John Stenbergin rantaan.
Kiertoreitti kulkee John Stenbergin rantaa pitkin Hakaniemenrantaan ja takaisin Siltasaarenkadulle. Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun risteyksessä vasemmanpuoleinen kaista on vain keskustan suuntaan kääntyville ja oikeanpuoleinen kaista Kallion suuntaan kääntyville.
Kääntymiskielto Pitkänsillanrantaan keskustan suunnasta pysyy edelleen voimassa.
Toinen suoraan menevä kaista Siltasaarenkadulta poistuu välillä Hakaniemenranta – John Stenbergin ranta. Liikenne keskustan suuntaan ohjataan yhtä kaistaa pitkin raitiotien yli itäisen ajoradan kautta Pitkällesillalle. Siltasaarenkadun ja John Stenbergin rannan liittymään tulee oma liikennevalo-ohjaus raitiovaunuille.
Pyöräilyn pääreitti keskustan suuntaan opastetaan Eläintarhantien kautta pääradan varteen.
Siltasaarenkadun länsireunan pyöräilyreitti poistuu käytöstä välillä Paasivuorenkatu – Pitkänsillanranta. Keskustan suuntaan kulkeva pyöräily opastetaan ensisijaisesti kiertoreitille Eläintarhantien kautta pääradan varteen. Hakaniemen torin kohdalla välillä Eläintarhantie – Paasivuorenkatu Siltasaarenkadun länsireunan pyörätie muuttuu kaksisuuntaiseksi.
Jalankulun reitti Siltasaarenkadulla kapenee välillä Paasivuorenkatu – Pitkäsillanranta. Kiinteistöihin järjestetään kulkureitit koko rakentamisen ajan.
Pohjoisen suuntaan kulkeva bussiliikenne palaa kiertoreitille John Stenbergin rantaan. Pois käytöstä ollut Hakaniemen torin pohjoisen suunnan pysäkki (H2401) Siltasaarenkadun itäreunalla palautuu takaisin käyttöön. Länsipuolen pysäkkijärjestelyt pysyvät nykyisellään. Hakaniemeen päättyvien linjojen kierto Hakaniemen torikadulle Hakaniemenkadun eteläpäästä poistuu.
Raitiovaunuliikenteelle tulee erillinen liikennevalo-ohjaus Siltasaarenkadun ja John Stenbergin rannan liittymään. Moottoriajoneuvoliikenne risteää liittymässä raitiovaunuliikenteen kanssa.
Yllä mainitut järjestelyt ovat tämänhetkisen arvion mukaan voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Kruunusillat-allianssi toteuttaa Siltasaarenkadun remontin seuraavissa vaiheissa:
Tiedote 9.1.2025
Ratikat eivät kulje Pitkänsillan yli maaliskuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana.
Siltasaarenkadun katuremontti muuttaa ratikkareittejä Hakaniemessä maaliskuusta marraskuun alkuun asti. Pitkänsillan yli ei ole ratikkaliikennettä, joten keskustan ja Hakaniemen väli kannattaa kulkea metrolla tai bussilla. Maaliskuu alkaa 2–4 viikon katkolla, jonka aikana ratikat eivät kulje Hakaniemeen lainkaan. Myös bussipysäkkien sijainnit Hakaniemessä muuttuvat.
Työmaan ajaksi ratikkalinjat 6, 7 ja 9 jaetaan kukin kahdeksi eri reitiksi. Reitit Hakaniemen pohjois- ja eteläpuolella säilyvät lähes entisellään, mutta Pitkänsillan yli ei ole liikennettä. Hakaniemestä pohjoiseen kulkevat ratikat 6B, 7B ja 9B. Pitkänsillan eteläpuolella kulkevat ratikat 6T, 7T ja 9T. Myöskään ratikka 3 ei kulje enää Hakaniemen kautta, vaan siirtyy Mannerheimintielle keskustan ja Alppilan välillä.
Lue lisää HSL:n tiedotteesta.
Tiedote 23.10.2023
Moottoriajoneuvot käyttävät raitiovaunujen kanssa samaa kaistaa noin 50 metrin matkalla.
Kruunusillat-allianssi uusii kunnallistekniikkaa Siltasaarenkadulla valmistellen vuoden 2024 alussa alkavaa isompaa katuremonttia. Työ aiheuttaa tässä vaiheessa kaistamuutoksia Siltasaarenkadulla Pitkänsillan jälkeen, John Stenbergin rannan risteyksen kohdalla noin 50 metrin matkalla. Kadun itäreunan ajokaista suljetaan tilapäisesti ja autoliikenne kulkee pohjoisen suuntaan vain yhtä kaistaa pitkin, joka on samalla raitiovaunukaista.
Järjestely saattaa hidastaa pohjoisen suuntaan kulkevaa liikennettä erityisesti iltapäiväruuhkan aikaan. Vaihtoehtoinen reitti pohjoisen suuntaan kulkee Liisankadun ja Pohjoisrannan kautta.
Jalankulun ja pyöräilyn reitti Pitkänsillan itäreunassa muuttuu samalla pyöräilylle kaksisuuntaiseksi. John Stenbergin rannan risteyksessä reitti ohittaa työmaan uutta luiskaa pitkin. Risteyksessä oleva suojatie siirtyy noin 15 metriä idemmäksi.
John Stenbergin ranta on jo aiemmin muutettu yksisuuntaiseksi kaduksi Pitkänsillan suuntaan, ja liikenne kulkee yhdellä kaistalla. Risteyksestä pääsee edelleen kääntymään molempiin suuntiin Siltasaarenkadulle.
Järjestely on voimassa arviolta 28.11.2023 saakka.
Jalankulku on mahdollista molemmilla puolilla sekä Siltasaarenkatua että John Stenbergin rantaa, mutta kyseisten katujen risteysalueella kuljetaan uutta luiskaa pitkin ja suojatie siirtyy noin 15 metriä idemmäksi.
Pyöräilyn reitti Pitkänsillan itäreunassa muuttuu kaksisuuntaiseksi. John Stenbergin rannan risteyksessä reitti ohittaa työmaan uutta luiskaa pitkin.
Kaistan sulku saattaa hidastaa kaikkea moottoriajoneuvoliikennettä erityisesti ruuhka-aikoina.
Kaistan sulku saattaa hidastaa kaikkea moottoriajoneuvoliikennettä erityisesti ruuhka-aikoina.
Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi
Tiedote 11.2.2025
Maaliskuun 2025 alussa alkavaa Siltasaarenkadun ratikkakatkoa valmistellaan 18.2. voimaan tulevin liikennejärjestelyin.
Siltasaarenkadun remontti etenee. Raitiovaunuliikenteen 3.3. alkavaa totaalikatkoa valmistellaan Hakaniemessä vaiheittain käyttöön otettavilla tilapäisillä liikennejärjestelyillä.
Tässä mainitut järjestelyt ovat voimassa arviolta marraskuulle 2025 saakka.
Ratikkakatkon aikana Sörnäisten rantatieltä keskustan (päärautatieaseman) suuntaan saapuvaa ja keskustasta Sörnäisten rantatielle suuntautuvaa moottoriajoneuvoliikennettä opastetaan ajamaan Siltavuorenrannan kautta.
Tiistaista 18.2. lähtien pysäköintijärjestelyt muuttuvat Siltavuorenrannassa, jotta liikenteelle saadaan lisää tilaa. Ns. pysäköintikampa muutetaan normaaliksi kadunvarsipysäköinniksi, ja samalla pysäköintipaikkojen määrä vähenee.
Siltasaarenkadun pyöräliikenne on jo aiemmin opastettu kiertoreiteille, ja tämä tilanne jatkuu edelleen.
18.2. alkaen suljetaan suojatie Unionkatu 45:n kohdalta.
Pitkänsillan eteläpäässä oleva suojatie on myös pyöräilijöiden ylityspaikka. Unioninkadulta keskustan suunnasta tuleville se onkin pakollinen kääntyminen, kun Pitkänsillan länsireunan pyörätie muuttuu yksisuuntaiseksi. Tämä ylityskohta on myös olennainen Sörnäisten rantatien suunnasta tuleville pyöräilijöille, kun he suuntaavat kohti keskustaa ja Kaisantunnelia.
18.2. alkaen suljetaan suojatie Unionkatu 45:n kohdalta.
Ei vaikutuksia vielä tässä vaiheessa. Joukkoliikenteeseen tulee muutoksia maaliskuun alussa.
Tiedote 21.12.2023
Siltasaarenkatu 14.12.2023.
Suurimmat muutokset ovat Hakaniemen torikadun yksisuuntaistaminen alkaen 4. tammikuuta ja Siltasaarenkadun Hakaniementorin ja Pitkänsillan välisen osuuden yksisuuntaistaminen alkaen 8. tammikuuta.
Hakaniemen torikatu muuttuu Kallion suuntaan yksisuuntaiseksi välillä Hakaniemenranta-Miina Sillanpään katu, ja katu varataan ainoastaan bussiliikenteelle ja bussien taukopaikoille. Muu moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Hakaniemenkadulle.
Hakaniemen torikatu muuttuu yksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi 4.1. alkaen.
Vaikutukset jalankululle
Viherniemen puiston läpi kulkeva jalankulkuyhteys siirtyy kulkemaan Hakaniemenrannan kautta.
Vaikutukset pyöräilylle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Linjojen 623, 633, 643, 643K taukopaikat ja lähtöpysäkit siirtyvät Hakaniemen torikadulle 7.1. alkaen. Linjojen 711, 721 ja 731 lähtöpysäkit säilyvät Hakaniemen torikadulla. Linjojen 73 ja 74 pysäkki siirtyy Siltasaarenkadulta Hakaniemen torikadulle 7.1. yhden päivän ajaksi, jonka jälkeen se siirtyy Karhupuistoon (8.1. alkaen).
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Hakaniemen torikatu muutetaan yksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi. Muu moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Hakaniemenkadulle.
Siltasaarenkadun ajoneuvoliikenne keskustan suunnasta ohjataan 8.1. alkaen John Stenbergin rantaan. Tällä hetkellä John Stenbergin ranta on yksisuuntainen keskustan suuntaan, mutta ajosuunta kääntyy 8.1. toisin päin.
Keskustan suunnasta tuleva liikenne ohjataan Pitkänsillan jälkeen John Stenbergin rantaan.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset pyöräilylle
Pitkänsillan itäreuna on jo aiemmin muutettu kaksisuuntaiseksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Pyöräliikenne on siirretty pois John Stenbergin rannan ajoradalta.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Bussit 23, 61, 61N, 64, 65, 66, 67, 67N, 71, 73N, 74N, 75, 77, 77N, 78, 78N, 79N, 600, 611, 611B, 614, 617, 633N, 717, 717K, 717N, 718, 718A, 721N, 731N, 739, 785, 785K, 787, 787A, 787K, 788, 788K pohjoisen suuntaan ajavat 8.1.2024 lähtien Siltasaarenkadun pysäkeille H2401 ja H2403 John Stenbergin rannan kautta.
Pysäkki H2063 (Siltasaarenkatu) poistuu käytöstä 7.1.2024. Linjojen 623, 633, 643, 643K lähtöpysäkit siirtyvät Hakaniemen torikadulle.
Linjojen 73 ja 74 päätepysäkki siirtyy Karhupuistoon: pysäkki H2424 Fleminginkadulla. Väliaikainen pysäkki H2151 on Sörnäisten metroaseman luona Hämeentiellä.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Toinen moottoriajoneuvoliikenteen kaista pohjoisen suuntaan suljetaan Unioninkadulla Liisankadun jälkeen. Tällä varmistetaan raitiotieliikenteen sujuvuus. Siltasaarenkatu pohjoisen suuntaan suljetaan kokonaan moottoriajoneuvoliikenteeltä välillä John Stenbergin ranta – Hakaniemenranta.
Kiertoreitti kulkee John Stenbergin rantaa pitkin Hakaniemenrantaan ja takaisin Siltasaarenkadulle. Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun risteyksessä vasemmanpuoleinen kaista on vain keskustan suuntaan kääntyville ja oikeanpuoleinen kaista Kallion suuntaan kääntyville. Liittymäalueen väistämisvelvollisuudet muuttuvat.
Kääntyminen Pitkänsillanrantaan keskustan suunnasta tultaessa kielletään myös yöaikaan.
Yllä mainitut järjestelyt ovat tämänhetkisen arvion mukaan voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi
Kruunusillat-allianssi on jo syksyn ajan valmistellut Siltasaarenkadun katuremonttia Pitkänsillan pohjoispuolella, John Stenbergin rannan risteyksen tuntumassa. Varsinainen katuremontti käynnistyy tammikuussa uusin liikennejärjestelyin, jotka muuttuvat työn edetessä.
Remontti on suunniteltu tehtäväksi seuraavissa vaiheissa:
Tiedote 2.8.2024
Siltasaarenkatu 10 -kiinteistön seinustalla tehdään maankaivuuta ja kaapelin asennustyötä maanantaista 5.8. lähtien.
Työmaa-alueen kohdalla jalankulun ja pyöräilyn reitti yhdistetään, ja se kapenee. Kiinteistöön järjestetään kulkureitti koko työn ajan.
Tiedote 22.11.2022
Riistakameran kuvassa Nimismies-luodolta näkyy naurulokkeja ja näiden poikasia 4.6.2022. Luoto sijaitsee käytännössä aivan kiinni työmaassa. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy
Vuosittaisen linnustoseurannan mukaan Helsingin Kruunuvuorenselän Suomen suuri siltatyömaa ei vähentänyt pesivien saaristolintujen määriä ensimmäisenä rakentamiskesänä.
Työmaan vaikutusalueella tutkituilla viidellä lintuluodolla linnut pesivät aiempien vuosien tapaan ja runsaimpien lajien parimäärät pysyivät suunnilleen samana tai jopa hieman kasvoivat.
Luodoilla pesi yhteensä kymmenen lajia saaristolintuja. Kokonaisparimäärä oli 1262, joista selvä enemmistö oli naurulokkeja. Naurulokki on Suomessa vähentynyt laji ja siksi luokiteltu uhanalaiseksi.
Työmaan vaikutusalueella sijaitsee yksi Helsingin merkittävimmistä naurulokkiyhdyskunnista. Nyt sillan ensimmäisenä rakentamiskesänä yhdyskunnan poikastuotto oli jopa suurempi, yhteensä noin 1000 poikasta, kuin kesinä ennen rakentamista. Muutos tuskin silti liittyy työmaahan.
Muita luodoilla yleisiä lajeja olivat kalatiira ja valkoposkihanhi.
Työmaa huomioi linnut siten, että pesimäaikana (1.4.–30.6.) ei tehty lainkaan paalutustöitä Kruunuvuorensillan alueella, eikä muitakaan töitä 250 metriä lähempänä lintuluotoja.
Laskennat osoittivat myös, että vaikka työmaan vaikutuspiirissä saaristolintujen kokonaisparimäärä pysyi vakaana, niin vaikutuspiirin ulkopuolella ns. vertailuluodoilla parimäärä vähentyi voimakkaasti. Syitä ei tiedetä, mutta pedoilla saattaa olla vaikutusta asiaan.
Pesimälinnuston seurantaa jatketaan myös tulevan kesänä. Lisäksi laskennat tehdään myös hankkeen valmistuttua raitiotien ollessa käytössä.
Tiedote 14.12.2023
Uuden Hakaniemensillan rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että keväällä 2021 molemmille puolille salmea perustetut työmaakoppikylät joudutaan nyt siirtämään kauemmaksi siltatyömaasta.
Kruununhaassa koppikylä siirtyy vuodenvaihteessa Siltavuorenrantaan kadun pohjoisreunaan. Siirtoa on jo valmisteltu esimerkiksi viemäröinnin rakentamisella. 18.12.2023 alkaen Siltavuorenrannasta poistuu koppikylän takia 20 kadunvarren pysäköintipaikkaa.
Pysäköintipaikat ovat pois käytöstä tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2025 loppuun saakka.
Hakaniemen puolella koppikylä siirtyy torin viereen hiekkakentälle vuodenvaihteen jälkeen.