Metroliikenne ei kulje kaikille asemille kesällä. Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.-1.9. välisen ajan, eikä Helsingin keskustan läpi voi matkustaa metrolla. Mellunmäen asema on kiinni 3.6.-8.9., ja myös Myllypuron ja Kontulan asemat ovat osan kesästä suljettuina.

Rautatientorin metroasema on suljettu kesän ajan, koska asemalla tehdään muutostöitä muun muassa paloturvallisuuden ja liikennöinnin sujuvuuden parantamiseksi. Kuva: Antti Honkala

Helsingin metro on palvellut yli 40 vuotta. Metrojärjestelmää ja metroasemia tulee huoltaa, jotta metro palvelee myös tulevina vuosikymmeninä. Kesällä 2024 parannetaan Rautatientorin metroaseman paloturvallisuutta sekä korjataan Kontulan ja Mellunmäen välissä sijaitsevia Länsimäentien metrosiltoja ja Kontulan metroaseman laiturialuetta.

HSL järjestää poikkeusten aikana korvaavaa bussi- ja ratikkaliikennettä. Matkustajille korjaustöistä aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tekemällä useita parannustöitä saman liikennekatkon aikana.

Metroliikenne Helsingin keskustan läpi

Rautatientorin metroasema on suljettuna kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Katkon aikana Helsingin keskustan läpi ei voi matkustaa metrolla. Metro kulkee kesällä työmaiden takia tavallista harvemmalla vuorovälillä. Metron pääteasemat keskustassa ovat Kamppi Espoon suunnasta ja Helsingin yliopisto Itä-Helsingin suunnasta.

Kampin ja Helsingin yliopiston välisen osuuden voi kulkea kävellen tai raitiovaunulla. Raitiovaunu 9 ja metroa korvaava linja 9B kulkevat Hakaniemen, Kaisaniemenkadun, Rautatieaseman ja Simonkadun raitiovaunupysäkkien kautta. Helsingin yliopiston asemalla raitiovaunut pysähtyvät Kaisaniemenkadun pysäkillä, ja Kampin metroasemaa lähinnä oleva pysäkki on Simonkatu.

Paloturvallisuuden lisäksi myös Rautatientorin aseman ulkoasu kohenee, kun muun muassa valaistusta uudistetaan.

Metro kulkee tiheimmillään Helsingin yliopiston ja Itäkeskuksen välillä 5 minuutin välein ja Kampin ja Kivenlahden välillä 6 minuutin välein. Poikkeuksen aikana kaikki Espoon-suunnan metrojunat ajavat Kivenlahteen asti. Metro kulkee Espoosta vain Kamppiin asti.

Metroliikenne Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä
 

Mellunmäen metroasema on kiinni kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun 8. päivään saakka Länsimäentien ylittävän metrosillan korjauksen takia. Kontulan asema on suljettuna 24.6.–4.8. aseman peruskorjauksen takia. Lisäksi Myllypuron metroasema on kiinni 8.7.–4.8. metroradan siltojen peruskorjausten takia.

Metroa korvaa bussilinja 99M. 99M ajaa Kontulan ja Mellunmäen välillä 3.–23.6. ja 5.8.–8.9. Kun Kontulan metroasema on suljettu juhannuksen jälkeen, 99M ajaa Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä.

Myös normaalisti kulkevat bussilinjat, kuten Mellunmäen ja Kontulan asemien kautta kulkeva runkolinja 560, tarjoavat korvaavia yhteyksiä. Linjat 92, 94 ja 95 kulkevat tavanomaista tiheämmin.

Raitiovaunulinjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 on reittimuutoksia maanantaista 3.6. alkaen. Kuva: Beatrice Bucht

Raitiovaunujen reitit muuttuvat

Kesäkuun alusta myös raitiovaunujen reitit muuttuvat. Raitioliikenteeseen vaikuttavat Mannerheimintien katutöiden eteneminen Oopperan risteykseen, Crusellinsillan korjaus Jätkäsaaressa sekä pienemmät työmaat. Reittimuutoksia on linjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 maanantaista 3.6. alkaen. Raitiolinjat säilyvät samoilla poikkeusreiteillä syksyyn asti.

Lisäksi kesän aikana on poikkeuksia junaliikenteessä: rantaradan liikenne katkeaa kuukaudeksi Leppävaaran länsipuolella juhannuksen jälkeen, ja pääradalla junat kulkevat tavallista harvemmin.

Helpoiten oman reitin selvittää HSL-sovelluksen tai Hsl.fi Reittioppaan avulla. Kesän reittejä voi tutkia jo nyt, kun matkan päivämääräksi valitsee 3.6. tai myöhemmän ajankohdan.

Tiedote 6.10.2023

Miina Sillanpään kadulla tehdään katukivien asennusta lauantaina 7.10. Työstä ei pitäisi syntyä kovaa melua. Joka tapauksessa meluisampia työvaiheita vältetään aikaisin aamulla.

Tiedote 4.5.2022

Kruunusillat-allianssi uusii parhaillaan kunnallistekniikkaa samanaikaisesti monessa paikassa, sekä Hakaniemessä että Kruununhaassa. Aidattuja työmaa-alueita on siellä sun täällä. Miksi näin? Miksei yhtä kohtaa tehdä kerralla valmiiksi ja siirrytä sitten vasta toiseen kohtaan kaivamaan monttua, jolloin haitta asukkaille ja liikenteelle olisi pienempi?

Suunnitteluko se on niin vaikeaa?

Katutyöt näyttävät usein maallikon silmin järjettömältä ja suunnittelemattomalta kaaokselta. Kaivetaan kaivantoja, joissa ei näyttäisi pitkään aikaan tapahtuvan mitään. Katu on auki monesta paikasta yhtä aikaa, eikä homma näytä etenevän missään. Jossain täytetään monttu ja hetken päästä kaivetaan ihan viereen toinen samanlainen.

Eivätkö kadunrakentajat tosiaan osaa suunnitella töitään niin, ettei koko ajan tarvitsisi kaivaa lähes samoissa paikoissa? Eikö kukaan ota kokonaisvastuuta niin, että tiedettäisiin, missä järjestyksessä työt tulee tehdä?

On varmasti olemassa huonostikin suunniteltuja työmaita. Kruunusillat-allianssissa kuitenkin töiden suunnitteluun panostetaan erityisen paljon – yksi allianssien parhaista piirteistä on suunnittelijoiden ja työnjohdon kiinteä, päivittäinen yhteistyö parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja ongelmien selättämiseksi. Niinpä kyse ei todellakaan ole suunnittelemattomuudesta.

Asukas on kuningas

Kaupungissa asuessaan saa nauttia nykyaikaisista arjen mukavuuksista, jotka toimivat niin hyvin, ettei niitä juuri koskaan tarvitse sen kummemmin miettiä. Vesi tulee ja menee, ja sähköt ja tietoliikenne ovat vain napin painalluksella juuri siinä laitteessa, mihin ne haluamme.

Tämä kaikki toimii samalla tavalla myös silloin, kun talojen vieressä putkia ja kaapeleita uusitaan ja korjataan. Vesi- tai sähkökatkoja on vain harvoin. Miten se on mahdollista? Luulisi, että kun vanhojen putkien tai johtojen tilalle vaihdetaan uusia, tulisi käyttökatkoja ainakin silloin, kun tehdään erilaisia kytkentöjä.

Nyt päästäänkin asian ytimeen. Käyttökatkoja ei synny, koska korjaustyöt suunnitellaan niin, että asukkaat eivät joudu niistä kärsimään ja olemaan ilman vettä, sähköä tai tietoliikenneyhteyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko korjattava alue ”ohitetaan” rakentamalla väliaikainen linja, jota pitkin vesi tai sähkö kulkevat silloin, kun varsinaista linjaa korjataan ja uusitaan.

Laajoja kokonaisuuksia

Kunnallistekniikka muodostuu kokonaisuuksista, joiden vaikutusalue saattaa olla hyvinkin laaja. Sitä myös kannattaa korjata kerralla vähän isommalta alueelta, eikä tehdä vain lyhyitä väliaikaisia linjoja, jotta saataisiin korjattua jokin pieni pätkä. Kaikki liittyy kaikkeen: usein on jossain toisessa paikassa ensin uusittava jotain, ennen kuin jossain toisaalla voidaan putken pää avata ja tehdä uusia liitoksia.

Tästä syystä esimerkiksi Hakaniemen ja Kruununhaan alueella on uusittu putkia siten, että väliaikaisia linjoja (esimerkiksi paineellinen jätevesiviemäri) on rakennettu Pohjoisrannasta Hakaniemeen, Näkinpuistoon saakka ja putkia uusitaan koko tältä matkalta.

Väliaikaisia linjoja varten joudutaan myös perustamaan väliaikaisia pumppausasemia, kun tehdään niin sanottua ohipumppausta varsinaisesta linjasta.

Koska viemäri ei ole yksi suora putki vaan siinä on matkalla erilaisia liitoksia ja kaivoja, joista lähtee toisia putkia eri suuntiin, joudutaan uusimista varten kaivamaan paljon kaivantoja, joissa tehdään pitkäänkin töitä. Uusia kaivoja ja putkilinjoja varten joudutaan tekemään ponttikaivantoja ja valamaan perutuksia, jotta ne kestäisivät maan sisällä pitkään. Betonin pitää kuivua, ennen kuin kaivanto voidaan peittää maalla.

Kaukolämpö- tai viemäriputkia Kruununhaassa

Yllätyksellistä puuhaa

Kunnallistekniikkaa on rakennettu Helsingissä jo yli sadan vuoden ajan, ja käytössäkin on yhä jopa 100-vuotiaita putkia. On selvää, ettei tällaisten putkien sijainnista ole olemassa tarkkaa dokumentointia. Itse asiassa tarkkaa tietoa putkien ja johtojen sijainnista on olemassa vasta 80-90 -luvuilta lähtien.

Koska tietoa ei ole, putkia ja johtoja joudutaan kaivamaan varovasti esiin ja usein joudutaan tekemään suunnittelijoita varten koekuoppia vanhan tekniikan paikallistamiseksi. Koekuopista saadut lähtötiedot viedään suunnittelijalle ja hän pääsee niiden avulla tekemään suunnitelmaa. Tällainen koekuoppien kaivaminen voi ohikulkijan silmin näyttää turhalta työltä, koska niissä ei kukaan ainakaan heti ryhdy töihin – ja voi olla, että turvallisuussyistä ne ensin peitetään ja kaivetaan sitten vasta uudestaan auki, kun suunnitelmat ovat valmiit ja päästään töihin.

Maan alta löytyy muitakin yllätyksiä kuin yllättävissä paikoissa kulkevia putkia ja johtoja, sillä Helsingissä on sen asuttamisen aikana ehditty purkaa paljon rakennuksia ja rakentaa uusia. Maan alta löytyy esimerkiksi vanhoja perustuksia, joiden purkaminen uuden tekniikan tieltä hidastaa töitä. Lisäksi peruskalliota saatetaan joutua louhimaan.

Monenlaisia rajoitteita

Raskaat maanrakennustyöt aiheuttavat melua. Ympäristöviranomaiset rajoittavat meluavien töiden tekemistä siten, että niitä saa tehdä vain arkisin päiväsaikaan, lukuun ottamatta joissakin erityisen haasteellisissa paikoissa tehtäviä lyhyitä työvaiheita (esimerkiksi vilkkailla pääväylillä tehtävät työt, joiden takia liikenne on kokonaan tai lähes kokonaan katkaistava). Tästä syystä töitä ei voida tehdä esimerkiksi kahdessa tai kolmessa vuorossa, mikä nopeuttaisi niiden valmistumista.

Kaupunkilaisten pitää myös rakennustöiden aikana päästä liikkumaan asuinalueellaan turvallisia reittejä pitkin kotiin ja sieltä pois. Liikenteen on oltava mahdollisimman sujuvaa. Koska tilaa on rajallisesti, tarkoittaa tämä kadunrakentajille ahtaita työskentelyolosuhteita, mikä tekee työstä hitaampaa ja monimutkaisempaa. Koko katua ei voida kaivaa kerralla auki, vaan on edettävä pala kerrallaan. Väliaikaisten putki- ja sähkölinjojen lisäksi on siis suunniteltava ja rakennettava kiertoteitä, asennettava väliaikaisia liikennevaloja ja tehtävä väliaikaisia siltoja. Kaikkien väliaikaisten ratkaisujen teko tietysti hidastaa varsinaisen työn valmistumista.

Luonnonvoimia uhmaten

Isoimmista haasteista on mainittava vielä Suomen sääolosuhteet, kuten routa ja lumi, sekä tässä tapauksessa myös merelliset erikoisolosuhteet, eli kaivantoihin nouseva merivesi. Välillä työvaiheet ovat niin vaikeita, että niiden valmistumista pidetään työmaalla suurena voittona.  

Kaikesta tästä kamppailusta asukkaalla ei tietysti ole omassa kodissaan aavistustakaan – hänellä edelleen kaikki toimii, vaikka toki töiden melu saattaa häiritä. Sitä pahoittelemme ja toivomme ymmärrystä ja tämän kaikille tärkeän ja yhteisen asian, vuosikymmenestä toiseen moitteettomasti toimivan kunnallistekniikan, korjaus- ja ylläpitotöiden omistautuneille tekijöille.

Tiedote 25.2.2022

Suljettava suojatie on merkitty kuvassa punaisella (ylempänä), korvaava vihreällä (alempana).

Näkinkuja 7:n kohdalla oleva suojatie joudutaan sulkemaan helmikuun lopusta arviolta noin kahden kuukauden ajaksi. Korvaava suojatie sijaitsee noin 30 metrin päässä, lähempänä Hakaniemenkadun risteystä.

Suojatie suljetaan, koska sen kohdalla joudutaan uusimaan kunnallistekniikkaa.

Toinen syy on se, että uuden Näkinsillan Vetehisenkujalla sijaitsevaan viimeiseen maatukeen rakennetaan jätevesilinjan pumppaamo. Sillanrakennustyöt aloitetaan kaivamalla pumppaamoa varten noin 15 m x 15 m kokoinen, yhdeksän metriä syvä kaivanto. Kaivannolta ajetaan pois noin 200 kuormaa maata, ja turvallisuussyistä maanajolle pitää järjestää reitti, joka ei risteä suojateiden tai jalankulun ja pyöräilyn väylien kanssa.

Tiedote 11.1.2023

13.1.2023 alkaen Näkinkujalla tehdään kallion porausta ja räjäytystöitä, jotka kestävät arviolta kolme viikkoa. Räjäytyksiä on enintään 2-3 kertaa päivässä, arkipäivisin klo 9-18 välillä. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein.

Louhintaa joudutaan tekemään, koska kallio estää muuten kunnallistekniikan asennukset.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.

Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille. Niitä voi noutaa laatikosta, joka sijaitsee Näkinaukion reunalla, Sörnäisten rantatien ja Näkinkujan risteyksessä.

Tiedote 25.9.2024

Näkinkujalla jyrsitään vanhaa asfalttia torstain 26.9. ja perjantain 27.9. välisenä yönä. Asfaltointia tehdään maanantain 30.9. ja tiistain 1.10. välisenä yönä.

Työ tehdään yöllä, koska päivällä siitä aiheutuisi kohtuutonta haittaa liikenteelle.

Pahoittelemme häiriöitä.

Tiedote 15.11.2024

Näkinkulun yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä oetaan käyttöön maanantaina 18.11.2024

Hakaniemessä saadaan jälleen uusi reitti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön maanantaina 18.11., kun Näkinkujan ja Hakaniemenrannan yhdistävä Näkinkulku avataan päivän aikana liikenteelle. Näkinkulku on yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn reitti.

Hakaniemenkadun ja Näkinkujan risteysalueen ylityspaikan kiveystyöt ovat vielä kesken, joten polkupyöräilijöiden reitti ei ole vielä yhtenäinen. Hakaniemenkatua pohjoisen suuntaan ajavat pyöräilijät ohjataan vielä poikkeusreitille Hakaniemenkujan kautta. Etelän suuntaan kulkeva pyöräily on ohjattu ajoradalle.

Lopputilanteessakin pyöräilijät ajavat Hakaniemenkadulla ajoradalla. Ylityspaikka valmistuu ja avataan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan marraskuun loppun mennessä.

Lopputilanteen mukainen järjestely

Alla olevassa kartassa on kuvattu lopputilanteen mukaiset jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt, jotka saadaan käyttöön arvion mukaan vielä tämän kuun aikana.

Hakaniemenrannan pohjoisreunan pyöräkaista on lopputilanteessa yksisuuntainen lännen eli torin suuntaan. Ajoyhteys itään kulkee siis meren puolella eli Hakaniemenrannan eteläreunan kaksisuuntaista pyöräilyväylää pitkin.

Lopputilanteen mukaiset jalankulun ja pyöräilyn reitit Hakaniemensillan pohjoispäässä.

Tiedote 3.6.2022

Kruunusillat-allianssi uusii Merihaan kupeessa sijaitsevan, Sörnäisten rantatien ylittävän jalankulkua ja pyöräilyä palvelevan Näkinsillan. Sillanrakennustyöt ovat käynnissä ja uusi silta otetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan käyttöön vuoden 2022 lopussa.

Sillanrakennustöiden takia jalankulun ja pyöräilyn reittejä joudutaan alueella välillä kaventamaan ja siirtelemään. Näkinaukiolla tehdään viikoilla 23 ja 24 sillan pilareiden valutyötä sekä sen jälkeen jalkakäytävän asfaltointityötä. Nämä työvaiheet kaventavat tilapäisesti kulkuväyliä.

Lisäksi viikolla 23 jalankulun ja pyöräilyn väylät Sörnäisten rantatiellä siltatyömaan kohdalla siirtyvät uudelle linjaukselle, kauemmaksi siltatyömaasta. Reitille tehdään samalla uusi asfaltointi. Uudet reitit opastetaan maastossa.

Pahoittelemme rakentamisen aiheuttamia häiriöitä.

Tiedote 21.10.2022

Nihdin ja Korkeasaaren alueille rakennetaan Kruunusillat-hankkeen yhteydessä huomattava määrä tukimuureja, yhteensä 98 kpl. Tukimuurit tulevat sijoittumaan Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välille, Korkeasaareen Mustikkamaan puoleiselle täyttöosuudelle.

Havainnekuva tukimuurista Finkensillan päässä.

Näiden tukimuurien ansiosta rakennetut pengerrakenteet pysyvät paikoillaan.

Tukimuurielementtien alapinta asennetaan noin -2 m syvyyteen. Elementtien paikalleenlaskun jälkeen elementtien päälle rakennetaan vielä paikallavalettavan korotusosan muotti verhoilukivineen. Elementtien yläpinta tulee tasolle + 3 m.

Tiedote 15.2.2024

3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto

Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.

Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.

Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.

Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.   

Yhtiöiden pyynnöstä Allianssi on yhdessä pelastuslaitoksen kanssa päivittänyt pelastusteiden kartan. Alueen kartta elää hankkeen aikana, joten voimassa oleva kartta on hyvä päivittää itselle merihaka.com sivustolta etusivulta.

Tiedote 21.3.2024

Kuvassa näkyvä kevyen liikenteen silta puretaan pois ja korvataan louhepenkereellä. Työn ajan jalankulku ja pyöräily opastetaan kiertämään sillan takana näkyvää reittiä pitkin.

Kruununhaassa Välikadulta Hakaniemensillalle kulkeva metallirakenteinen, jalankulkua ja pyöräilyä palveleva silta puretaan pois viikolla 13. Sillan tilalle rakennetaan väliaikainen louhepenger, jota pitkin jalankulku ja pyöräily tapahtuu uuden Hakaniemensillan käyttöönottoon saakka.

Purkutyön sekä penkereen kasaustyön ajan jalankulku ja pyöräily ohjataan lyhyelle kiertoreitille.

Lopullisessa tilanteessa ei siltaa eikä pengertä enää tarvita, sillä tasoerot poistuvat ja kulku sillalle tapahtuu suojatietä pitkin.

Tiedote 14.6.2023

Moottoriajoneuvoliikenteen läpiajo on suljettu Pohjoisranta-asuntokadulla 20.6.-30.9.2023.

Hakaniemen uudistuksen rakennustyöt muuttavat liikennejärjestelyjä Kruununhaassa 20.6. alkaen. Yksisuuntainen Pohjoisranta-asuntokatu suljetaan moottoriajoneuvoliikenteen läpiajolta Pohjoisranta 24-26 -kiinteistöjen kohdalta. Kiinteistöille Pohjoisranta 22 ja 24 rakennetaan oma väliaikainen liittymä Pohjoisranta-pääkadulta. Järjestely on tämänhetkisen tiedon mukaan voimassa syyskuun 2023 loppuun.

Samanaikaisesti koko Pohjoisranta-pääkadun moottoriajoneuvoliikenne (4 kaistaa) siirtyy väliaikaiselle kiertoreitille lähemmäs rantaa ja uutta Hakaniemensiltaa.

Järjestely mahdollistaa katurakenteiden ja kunnallistekniikan uusimisen alueella. Kovempaa melua aiheuttavat työt, kuten pontinlyönti ja paalujen poraus aloitetaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Meluavia töitä tehdään heinä-elokuussa arkisin klo 8-18, mutta ei välttämättä yhtäjaksoisesti.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Moottoriajoneuvojen läpiajo Pohjoisranta-asuntokatua pitkin päättyy. Ajoneuvoliikenne kiinteistöille Pohjoisranta 24-26 järjestetään tilapäisen liittymän kautta. Pohjoisranta-pääkadun ajokaistat siirtyvät väliaikaiselle kiertoreitille.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset pyöräilylle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset jalankululle

Ei vaikutuksia.

Tiedote 23.1.2024

Sähköverkon liitostöiden vuoksi Maurinkadulta Pohjoisrantaan laskeutuvat portaat poistuvat käytöstä 24.1.2024 arvion mukaan ainakin muutamiksi viikoiksi.

Korvaava reitti kulkee Välikadun kautta.

Tiedote 29.8.2024

Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.

Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.  

Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä.  Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.

Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.

Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.  

Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .

Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin. 

Tiedote 30.11.2024

Kruunuvuorensillan keskituen eli pylonin betonin valukorkeus nyt 100 metriä. Pylonin köysikotelo-osuuden rakentaminen on käynnissä ja nyt paikoilleen on asennettu kolme köysikoteloa. Pylonin kokonaiskorkeus on 111 metriä.

Pylonin alaosaksi kutsutaan pylonin osaa tasosta 25 m tasoon 78 m.  Alaosa koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 m korkeuteen.  

Portaat ovat ns. pystytikkaat.

Itäjalan huoltoportaiden asentaminen on käynnissä. Portaat eivät ole varsinaiset portaat, vaan ne ovat ns. pystytikkaat. Tikkaissa kiivetään turvaköyden kanssa. Tikkaita käytetään pylonin sisäpuolen tarkastuksiin, sekä kulkutienä pylonin huipulle. Köysikotelo-osuudella tikkaat asennetaan myös pylonin ulkopuolelle, jotta köysien ja pylonin liityntäkohdat on mahdollista tarkistaa. Käynti näille ulkopuolella oleville tikkaille tapahtuu pylonin köysiosuuden yläpuolelta, noin tasolta 124 m.

Huoltoportaat asennetaan pylonin itäjalkaan.

Tiedote 4.6.2024

Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.

Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.

Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Tiedote 28.3.2023

Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta. 

Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.

Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m³.

Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.

Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.

Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.  

Tiedote 18.1.2023

Kruunusillat; Kruunuvuorensilta

Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni. Pyloni kohoaa metrin korkeammalle kuin Kalasataman korkein tornitalo.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Pylonin havainnekuva.

Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitteena toimii 250 000 kg painoinen raudoitehäkki, joka lasketaan paikoilleen telaristikkonosturilla. Alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero, jonne raudoitehäkki eli katiska seuraavaksi lasketaan. Peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna katiskaan asennettujen valuputkien avulla.

Pylonin alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero.

Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputken pää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja suorittaa betonoinnin. Yhteys pinnalle tapahtuu radiopuhelin- ja/tai videoyhteydellä.

Maavaraisen peruslaatan päälle valetaan toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehdään vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa kohoamaan pyloni.

Seuraava työvaihe on raudoitehäkin eli katiskan nostotyö, joka tehdään lähiaikoina, suotuisten tuuliolojen vallitessa.

Tiedote 16.3.2022

Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Haakoninlahdessa 4.4.2022. Teemme huhti-joulukuussa rakennustöitä Haakoninlahdenkadulla, Stansvikin rantakadulla ja Mirandankadulla. Teemme raitiotien vaativat maanalaiset työt ja pysäkit sekä asennamme jo nyt ensimmäiset kiskot, vaikka matkustajaliikenne alkaakin vasta vuonna 2027. On mahdollista, että työskentelemme vuoden lopussa myös Koirasaarentiellä (välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu).

Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Työmme aiheuttavat melua ja pölyä, joita torjutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä sekä mahdollisia yötöitä.

Melua aiheuttavat työt

Raitiotien rakennustyöt vaativat sekä louhintaa että porapaalutusta. Melua aiheutuu heti töiden aloittamisesta lähtien. Meluavaa työtä tehdään erityisesti huhti-heinäkuussa talojen lähellä. Sen jälkeen melua syntyy enimmäkseen hieman kauempana taloista, Haakoninlahdenkadun eteläpuoliskolla.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia (korvatulppia) halukkaille. Niitä on noudettavissa Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteyksessä sijaitsevasta postilaatikosta.

Yötyöt

On mahdollista, että joudumme tekemään yötöitä. Niille voi tulla tarvetta esimerkiksi silloin, jos kesästä tulee kuuma. Raitiotien kiskojen hitsaustyöt täytyy siinä tapauksessa tehdä öisin, kun kiskot ovat viileät.

Liikennejärjestelyt

Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen.

Kadunvarsipysäköinti ei enää ole mahdollista Haakoninlahdenkadun varrella 4.4. lähtien.

Lisäksi huhtikuun alusta alkaen jalankulkijoille ja pyöräilijöille voi tulla pysähdyksiä Haakoninlahdenkadulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä tehtävien räjäytysten vuoksi.

Arviolta toukokuun alussa Haakoninlahdenkatu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Käyttöön jää vain yksi, pohjoisesta etelään kulkeva kaista. Turumankadulta, Pojamankadulta ja Disankadulta ei silloin pääse enää kääntymään vasemmalle pohjoiseen päin. Järjestely on voimassa näillä näkymin marraskuuhun asti.

Opastamme reitit kadulla ja kerromme myös nettisivuilla ja Facebookissa muutoksista. Ajantasainen kartta liikennejärjestelyistä löytyy nettisivuiltamme: https://kruunusillat.fi/category/kruunuvuorenranta/