Tiedote 3.11.2023

Maanantai-iltana 6.11. klo 20 alkaen Kruununhaassa, Pohjoisranta-pääkadulla tehdään ajokaistojen siirtoja uudelle linjaukselle. Työstä aiheutuu melua, sillä vanhoja ajoratamerkintöjä joudutaan jyrsimään asfaltista. Melua aiheuttavat työt pyritään tekemään heti klo 20 alkaen, ja koko työn pitäisi olla valmis klo 22 mennessä.

Torstai-iltana 9.11. klo 18 alkaen tehdään Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteysalueella liikennevalo- ja liikennejärjestelymuutoksia. Työstä saattaa aiheutua jonkin verran melua.

Pahoittelemme häiriöitä.

Tiedote 24.1.2024

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

Sidepalkit pylonin alueella.

 Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Tiedote 30.5.2023

Tammikuussa alkanut FinnCycle-tutkimushanke tutkii pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa pyöräily osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunki osallistuu Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttamaan tutkimukseen yhdessä 12 muun suomalaiskaupungin kanssa.

Kööpenhaminassa pyöräily on nopein ja helpoin tapa liikkua. Kuva: Kalle Vaismaa / Tampereen yliopisto

Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.

– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.

Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tutkimus tarjoaa kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen.

Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.

— Helsingissä pyöräliikenteeseen suhtaudutaan keskeisenä osana liikennejärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä mahdollistaa mahdollisimman monen määränpään helppo ja turvallinen ympärivuotinen saavutettavuus polkupyörällä – oli pyöräilijä sitten kahdeksan- tai 80-vuotias, kertoo pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki Helsingin kaupungilta.

— Tavoitteemme on, että pyöräilyn osuus matkoista kasvaa selvästi ja näin edesautetaan hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamista, jatkaa Kaupinmäki.

Harri Vaaralan mukaan tulevaisuudessa pyöräilylle pitää esimerkiksi tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä sekä mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen.

— Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa. 

FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.

Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.

Tiedote 15.2.2023

Suunnitelmissa ehdotetaan, että jatkossa keskustassa ja eteläisessä kantakaupungissa vuokrattavat ns. mikroliikkumisen välineet kuten sähköpotkulaudat ja polkupyörät saisi pysäköidä vain merkityille paikoille. 

Sähköpotkulautoja pysäköitynä keskustassa kesällä 2022. Kuva: Helsingin kaupunki

Vastaa karttakyselyyn ehdotetuista pysäköintialueista 26. helmikuuta mennessä. Näkövammaisia varten on erillinen kysely. Kyselyt ovat auki 15.–26. helmikuuta.

Helsingin kaupunki suunnittelee tulevalle keväälle muutoksia vuokrattavien sähköpotkulautojen ja polkupyörien pysäköintiin keskustassa ja eteläisessä kantakaupungissa.

Pysäköintiuudistus toteutettaisiin alueellisilla yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen ja polkupyörien pysäköinnin kieltävillä liikennemerkeillä. Kieltoalueen on suunniteltu kattavan Hesperian esplanadin ja Pitkänsillan eteläpuolisen alueen kantakaupungissa. Lännessä raja kulkisi Lauttasaarensillalla.

Tavoitteena esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö

– Muutoksen tavoitteena on esteetön ja turvallinen ympäristö kaikille liikkujille. Rajoitusalueen valinta perustuu maantieteeseen, Helsinginniemi on helppo hahmottaa. Lisäksi uudistusten suunnittelussa on hyödynnetty aikaisemmista kyselyistä ja tutkimuksista saatua tietoa, sanoo liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.

Sähköpotkulautojen suuret määrät ja pysäköinti ovat olleet ongelmana erityisesti Helsingin keskustassa. Jos uudistukset päätetään toteuttaa, kaupunki tekee sopimukset mikroliikkumisen operaattorien kanssa uusien pysäköintialueiden käytöstä. Sopimuksettomien operaattorien lautoja tai pyöriä ei saisi alueelle pysäköidä ollenkaan.

Uudet pysäköintirajoitukset tulisivat voimaan Etu-Töölössä, Kampissa, Kluuvissa, Kruununhaassa, Katajanokalla, Kaartinkaupungissa, Ullanlinnassa, Kaivopuistossa, Eirassa, Punavuoressa, Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa.

Esimerkiksi jalkakäytävälle pysäköiminen olisi kieltoalueella tieliikennelain vastainen teko. Pysäköinti olisi mahdollista vain erillisille liikennemerkein merkityille paikoille, ja operaattorit ohjaavat sovelluksillaan pysäköimään vain näille paikoille.

Rajoitukset koskisivat yhteiskäyttöisiä vuokrattavia sähköpotkulautoja ja polkupyöriä. Omalla sähköpotkulaudalla ja kaupunkilaisten omilla polkupyörillä saisi pysäköidä entiseen tapaan. Muualla Helsingissä sähköpotkulautojen pysäköintiin ei tulisi rajoituksia.

Pysäköintipaikkoja aukioille ja parkkiruutuihin

Palvelujen toiminta edellyttää riittävän tiheää pysäköintialueiden verkostoa. Pysäköintipaikkoja on suunniteltu aukioille, toreille ja kadunvarsiparkkipaikoille. Pysäköintialueita tulisi arviolta 249, joista n. 132 sijoittuu autojen parkkiruutuihin. Näissä kohteissa 1–2 nykyistä autopaikkaa muuttuisi siis mikroliikkumisen paikoiksi, ja niitä voisi tarvittaessa hyödyntää myös talvisin lumen välivarastointiin.

Kaupunki jatkaa myös liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteistyötä mikroliikkumisen palvelujen tehokkaamman ohjaamisen lainsäädäntömuutosten edistämiseksi.

Vastaa kyselyyn uudistuksista 

Kyselyt ovat auki 15.–26. helmikuuta. Kyselyistä saatua palautetta hyödynnetään pysäköintipaikkojen suunnittelussa. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee uudistuksia maaliskuussa.

Uudet pysäköintirajoitukset tulisivat voimaan Etu-Töölössä, Kampissa, Kluuvissa, Kruununhaassa, Katajanokalla, Kaartinkaupungissa, Ullanlinnassa, Kaivopuistossa, Eirassa, Punavuoressa, Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa. Kuva: Helsingin kaupunki

Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee tulevana kesänä suoraan Helsingistä vaivattomasti ja ekologisesti Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussin kyydissä. Bussi liikennöi kesäkauden ajan lauantaisin ja sunnuntaisin. Helsingin lähtöpysäkki on Mellunmäen metroasemalla.

Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussi kulkee kesäviikonloppuisin 13.5.-1.10.2023 välisenä aikana. Bussin pysäkkimäärää ja reittiä on uudistettu aiemmista vuosista edellisen kauden matkustajamäärien ja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Uusien laajennettujen reittien tavoitteena on helpottaa pääsyä Sipoonkorven kansallispuistoon, jossa voi viettää vaikka koko päivä luonnosta nauttien ja tulentekopaikoilla eväitä grillaillen. Kansallispuiston lisäksi voi vierailla Sipoon vanhalla kirkolla, tai Nikkilän entisellä mielisairaala-alueella, jossa on monipuolista kulttuuritarjontaa.

Uudistettu Hop-On Hop-Off -bussin reitti kulkee Mellunmäen metroasemalta Korvenportin, Sipoonjoen Perinnesaunan ja Sipoon Vanhan kirkon kautta Nikkilään. Nikkilästä bussi kulkee Kuusijärven ja Koivukylän kautta Vantaan Tikkurilaan. Bussin päätepysäkit ovat Mellunmäki, Tikkurila ja Nikkilä.

- Haluamme olla mukana parantamassa Sipoonkorven kansallispuiston saavutettavuutta. Bussilinjan päätepysäkki Mellunmäessä tarjoaa ensi kesänä helsinkiläisille ja kaupungissamme vieraileville helpon ja ekologisen yhteyden kansallispuistoon, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Viiden euron päivälipulla Suomen metsäisimpään metsään

Hop-on Hop-off-bussin reittiä ajetaan matalalattiabussilla, johon ovat tervetulleita myös koirat. Bussin päivälipun hinta on 5 euroa ja yhdensuuntaisen kertalipun hinta 3 €. Alle 7-vuotiaat lapset matkustavat veloituksetta. Maksu suoritetaan kuljettajalle ja välineinä toimivat käteinen sekä maksukortit. Reittiä operoi kuljetusyhtiö Taksikuljetus Oy.

Bussiyhteyden tavoitteena on helpottaa helsinkiläisten matkantekoa Sipoonkorven kansallispuistoon ja kannustaa kansallispuiston kävijöitä myös suosimaan julkista liikennettä. Samalla bussiyhteyden avulla halutaan helpottaa kansallispuiston pysäköintialueiden ajoittaista ruuhkautumista.

Reittitiedot ja aikataulut tullaan lisäämään myös HSL:n reittioppaaseen.

Tiedote 26.9.2020

Olen ollut yhteydessä Kruunu-sillat hankkeen yhteyshenkilöihin asiana huoltoreittien järjestely Merihakaan kun Kruunu-siltojen ja Hakaniemensillan rakentaminen alkaa sekä niiden valmistuttua, ja pyytänyt saada luonnosta miten tämä huoltoliikenne ollaan toteuttamassa tulevassa rakennushankkeessa.

Helsingin kaupungilta Lauri Hänninen vastasi viestiini välittömästi:

Hyvä, että otit yhteyttä! Asia on tärkeä. Suunnitelmia ei ole vielä tehty, joten niihin pystyy vaikuttamaan. Välitän viestisi suunnittelusta vastaavalle Jenni Karjalaiselle, joka palaa asiaan.

Kerron heti järjestelyistä kun suunnitelmat ovat käytettävissä.

Pekka Aalto

Tiedote 9.2.2023

 Tällä hetkellä Suomen suurimman sillan paikkaa pitää Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa. Raippaluodon silta on vinoköysisilta ja sen pituus on 1045 m ja alikulkukorkeus 26 m. Raippaluodon sillassa on kaksi pylonia ja niiden korkeus on 82,5 m. Raippaluodon silta vihittiin käyttöön vuonna 1997.

Raippaluodon silta. Kuva: Anniina Peni-Nyman.
Suomen toiseksi suurin silta on Tähtiniemen silta Heinolassa. Tähtiniemen silta on liittorakenteinen vinoköysisilta. Sillan pituus on 924 m ja sen H-kirjaimen muotoinen kannatinpylväs eli pyloni on 105 m korkea. Sillan pisin jänneväli on 165 m. Tähtiniemen silta vihitiin käyttöön 1993.

Tähtiniemen silta.
Tilanne tulee muuttumaan, kun Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävästä Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin ja korkein silta. Se on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Silta tulee valmistuttuaan olemaan kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.

Kruunuvuorensilta on liittopalkein tuettu vinoköysisilta ja sillan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2021 työsillan rakentamisella. Valmistuttuaan Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m, pylonin korkeus 135 m ja sillan alikulkukorkeus 20 m. Sillan pisin jänneväli on 260 m. Tästä pidempi jänneväli tulee Kirjalansalmen siltaan Paraisille. Siinä jänneväli tulee olemaan 265 m.

Tiedote 10.5.2023

Kruunuvuorenselälle tulee 18 metrin alikulkukorkeus 25. heinäkuuta 2023 uuden Kruunuvuorensillan takia. Lisäksi kulku on kokonaan suljettu kaikilta veneiltä kahtena yönä heinäkuun lopussa nostotöiden vuoksi.

Rakennustyöt aiheuttavat kulkurajoituksia veneille myös muilla alueen uusilla silloilla.

KRUUNUVUORENSILTA

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä

Muutosten takia korvaavia laituripaikkoja tarvitsevien tulee olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin: venepaikkavaraukset(at)hel.fi

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

FINKENSILTA

Korkeasaaren ja Kalasataman Sompasaaren välisen Finkensillan väylä aukeaa noin lokakuussa 2023, minkä jälkeen sillan alikulkukorkeus on 6,9 metriä.

MERIHAANSILTA

Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautetaan 1.8.2023, mutta korkeusrajoitus salmeen tulee vasta aikaisintaan 1.10.2023. Tällöin väliaikaiseen työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.

Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.

HAKANIEMENSILTA

Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 3,5 metriä vuosina 2023-2024, minkä jälkeen se on valmiissa sillassa 4,7 metriä.

PÄIVITTYVÄT LISÄTIEDOT

Työmaan aiheuttamista veneilymuutoksista on ajantasainen tieto osoitteessa kruunusillat.fi/veneilijoille

KARTTA UUSISTA VESISTÖSILLOISTA:

https://kruunusillat.fi/content/uploads/2023/05/veneilytiedote_sillat_netti.jpg

Tiedote 10.5.2022

Hakaniemenranta 12-18 kiinteistöjen liikennejärjestelyt ovat muuttuneet jalankulun ja pyöräilyn osalta.

Syy muutoksiin on väliaikaisen vesiputken rakennustyö, joka jouduttiin aloittamaan hyvin nopealla aikataululla kriittisen suunnitelmamuutoksen vaikutettua eri osapuolten työskentelyaikatauluihin.

Väliaikaisen vesiputken tarkoituksena on taata vedentulo kiinteistöihin alueen kunnallistekniikan uusimis- ja korjaustyön aikana. Putken linjaus kulkee jalankulun ja pyöräilyn väylän alla, joten se joudutaan ottamaan työalueeksi ja reitit muuttuvat.

Kulku Merihaan kannelta kiinteistöihin on edelleenkin mahdollista, mutta Hakaniemenrantaan joudutaan kulkemaan kiertotietä pysäköintihallin läpi.

Reiteille on asennettu kiertotieopasteet. Sujuvin reitti Merihaan kannelta Hakaniemen suuntaan on väliaikainen Näkinsilta.

Järjestely on voimassa tämänhetkisen tiedon mukaan lokakuun loppuun saakka.

Huolto- ja pelastusliikenne pääsee kulkemaan normaalisti kiinteistölle.

Vaikutukset jalankululle

Jalankulun reitit ovat muuttuneet siten, että Merihaan kannelta pääsee pysäköintihallin kautta opastettua kiertotietä Hakaniemenrantaan.

Vaikutukset pyöräilylle

Pyöräilyn reitit ovat muuttuneet siten, että Merihaan kannelta pääsee pysäköintihallin kautta opastettua kiertotietä Hakaniemenrantaan.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Ei vaikutuksia: moottoriajoneuvoliikenne Hakaniemenrannasta on poistunut jo aiemmin.

Tiedote 25.5.2022

Jalankulun ja pyöräilyn reitit laskeutuvat sillalta uutta, väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle.

Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan, joka otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkuvuonna 2024. Sen jälkeen vanha silta puretaan.

Sillanrakennustyöt ovat käynnissä molemmin puolin Siltavuorensalmea. Alkukesän 2022 aikana Kruununhaan puolella kaikki liikenne siirretään rannasta kiertotielle lähemmäksi rakennuksia, jotta rakennustöille saadaan lisää tilaa

Keskiviikkona 25.5. siirretään ensin jalankulku ja pyöräily sillalta Kruununhakaan saavuttaessa uudelle linjaukselle, uutta väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Moottoriajoneuvoliikenne siirtyy uudelle linjaukselle näillä näkymin kesäkuun puolessavälissä.

Nämä järjestelyt ovat voimassa uuden Hakaniemensillan valmistumiseen saakka.

Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.

Vaikutukset jalankululle

Jalankulku siirretään Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Vaikutukset pyöräilylle

Pyöräilyn väylä siirtyy Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Väylän uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Ei vaikutuksia tässä vaiheessa.

Tiedote 15.2.2024

Siltasaarenkadun katuremontti etenee ja aiheuttaa muutoksia jalankulun reitteihin Metallitalon välittömässä läheisyydessä.

Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, Metallitalon kulmalla sijaitsevat rappuset poistetaan käytöstä maanantaista 19.2. alkaen. Viereinen luiska jää toistaiseksi käyttöön, ja jalankulku tapahtuu sitä pitkin.

Myöhemmin keväällä jalankulku siirtyy väliaikaiseen kävelyputkeen, jonka käyttöönotosta tiedotetaan myöhemmin.

Tiedote 6.2.2023

John Stenbergin ranta muuttuu yksisuuntaiseksi kaduksi Hakaniemenrannasta keskustan suuntaan 8.2.2023

Kruunusillat-raitiotien, siihen liittyvien katujärjestelyjen sekä uuden kunnallistekniikan rakentamisen takia Hakaniemessä sijaitseva John Stenbergin ranta -katu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi kaduksi Hakaniemenrannasta keskustan suuntaan 8.2.2023 alkaen.

Järjestely on voimassa tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2023 loppuun saakka.

Vaikutukset jalankululle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset pyöräilylle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Katu muuttuu yksisuuntaiseksi Hakaniemenrannasta keskustan ja Pitkänsillan suuntaan.

Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi

Tiedote 20.5.2022

Merihaan hankkeesta vastaava Pekka Aalto on useampaan kertaan lähestynyt kaupunkia vuodesta 2020 lähtien vaatien kaupunkia huomioimaan meneillä olevien hankkeiden vaikutuksen Merihaan alueeseen. Yleinen huoli on ollut varsinkin vanhempien ja liikuntarajoitteisten alueen asukkaiden mahdollisuus vapaaseen kulkuun ja tavoittaa linja-autopysäkit, mihin ne siirrettiin Haapaniemenkadulta kannen alta. Aalto on pyytänyt että kaupunki järjestäisi palvelubussi- tai muun vastaavan yhteyden Merihaasta.

Kaupunki on Linjasto- ja aikataulusuunnnitteluryhmän Rrhmäpäällikön Jonne Virtasen mukaan joutunut karsimaan palveluitaan yleisesti muuttuneiden matkustajamäärien johdosta. Virtanen on kuitenkin luvannut, että linjojen 502 ja 55 pysäkit tulevat sijaitsemaan ”aivan Merihaan vieressä”. Lopullisia sijoituspaikkoja ei ole vielä päätetty hankkeen etenemisestä johtuen. Nykyinen tilanne jatkuu vielä vuoden 2023 loppuun saakka.

Hankkeiden ajaksi on siis Merihaan puolelta pyydetty toistuvasti myös erillistä yhteyttä Hakaniemen suuntaan mutta tätä kaupunki ei ole kyennyt toteuttamaan.

Tiedxote 3.4.2023

Tiistaina 4.4.2023 Hakaniemenkujan ja Hakaniemenkadun risteysalueella tehdään kaasuputken asennustyötä, joka aiheuttaa kadulle tilapäisiä liikennejärjestelyjä.

Työn aikana moottoriajoneuvojen läpikulku Hakaniemenkadulta Hakaniemenkujalle on suljettu. Moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaista Hakaniemenkujaa saa poikkeuksellisesti ajaa molempiin suuntiin. Raskaat ajoneuvot kierrätetään Hakaniemenkujalle Miina Sillanpään kadun kautta. Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.

Jalankulun ja pyöräilyn reitit järjestetään kiinteistöille koko työn ajan.

Asennustyö aloitetaan klo 7 ja sen arvioitu kesto on nelisen tuntia, mutta on mahdollista, että työ kestää koko päivän.

Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.

Tiedote 5.8.2022

Kaupunkipyöräasema 247 Haakoninlahdenkatu siirtyy osoitteeseen Saaristolaivastonkatu 2. Siirto tehdään 5.8.2022.

Kaupunkipyöräasema täytyy siirtää raitiotien vaatimien rakennustöiden vuoksi.

Tiedote 2.2.2023

Helsingin kaupunki panostaa voimakkaasti kaupunkilaisten viihtyvyyteen sekä ulkoilun- ja liikkumisen mahdollisuuksiin. Tässä myös työmatkaliikkuminen on merkittävässä roolissa.

Uusia reittejä on suunnitteilla ja valmistuu koko ajan. Näille asioille kaupungilla on oma sivustonsa, jonka linkki alla.

Siltatyömaa Hakaniemen rannassa on tilanteessa, jossa uutisia ei tälle viikolle ole. Siksi alueen oma tiedotus toivottaa kevättä tulevaksi ja suosittelee, että käyt tutustumassa kaupungin uusiin mahdollisuuksiin osoitteessa: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily 

Vaan muistakaahan vielä liukkaatkin!

T: Merihaka Foorumin tiedotus

Tiedote 21.3.2023

Sompasaaren- ja Korkeasaaren rannoille rakennetaan Kruunusillat-hankkeen yhteydessä huomattava määrä tukimuureja rantapenkerettä tukemaan. Tukimuurielementtejä tulee yhteensä 98 kpl ja pituutta tukimuurirakenteilla on reilu 350 m. Tukimuurit tulevat sijoittumaan Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välille, Korkeasaareen Mustikkamaan puoleiselle täyttöosuudelle.

Tukimuurielementtien vedenalaiset osat rakennetaan työmaalla ja yhden yksittäisen elementin koko vaihtelee jonkin verran. Painoa elementeillä on 17 000–52 000 kg. Tukimuurielementit nostetaan paikoilleen isolla autonosturilla. Kolmen tukimuurikokonaisuuden elementit nostellaan paikoilleen seuraavien viikkojen aikana. Nämä tukimuurit sijaitsevat Finkensillan ja Korkeasaarensillan välittömässä läheisyydessä.

Tukimuurielementit rakennetaan työmaalla.

Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen. Näiden tukimuurien rakenne poikkeaa elementtirakenteisista siten, että muuriseinien alla on paalujen varassa oleva laatta = paalulaatta. Laatta sijaitsee myös fyysisesti merenpinnan yläpuolella. Laatan raudoituksen yhteydessä on myös asennettu tukimuurin vaatimat tartuntaraudat valmiiksi. Laatan betonoinnin jälkeen tukimuurin seinän ulkopuoleinen muotti (näkyviin jäävä pinta) rakennetaan ensin, jota vasten tehdään tukimuuriseinän vaatima raudoitus. Raudoituksen jälkeen tehdään sisäpuolen muotti, eli muotti tuplataan. Tuplauksen jälkeen muotti onkin valuvalmis.

Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen.

Korkeasaaren alueella on tehty ruoppaus- ja täyttötöitä, joten uutta rantaakin tulee paljon. Tämä uusi rantaviiva tuetaan osalta matkaa tukimuurein. Uuden rantaviivan alue rakennetaan niin, että rakennettava maapenger rakennetaan työteknisistä syistä ylileveänä tasoon n. +1. Tämän jälkeen alue syvätiivistetään syvätiivistykseen tarkoitetulla kalustolla. Syvätiivistyksen jälkeen penkka puretaan ja tasataan tavoitetasoon, jotta tukimuurielementit pystytään nostamaan suunnitellulle paikalleen.

Syvätiivistystyö käynnissä.

Tukimuurielementtien alapinta asennetaan noin -2 m syvyyteen, muutaman sentin tarkkuudella. Elementtien paikalleenlaskun jälkeen elementtien päälle rakennetaan vielä paikallavalettava korotusosa. Valmiin tukimuurin yläpinta on korkeimmillaan tasolla +5,6 m ja matalimmillaan +1,5 m merenpinnasta.

Tukimuurielementit nostetaan paikoilleen isolla autonosturilla.

Tiedote 29.2.2024

Kruunuvuorensillan pyloniin asennettavien köysikoteloiden valmistus on aloitettu. Köysikotelot valmistetaan Nordecin konepajalla Ylivieskassa, niin kuin muutkin kruunuvuorensillan teräsrakenteet. Köysikotelot ovat kooltaan noin 5 m pitkiä, noin 3 m korkeita ja noin 2 m leveitä teräslaatikoita. Ne asennetaan pyloniin päällekkäin, 101-122 m korkeudelle.

Köysikoteloita tulee yhteensä seitsemän ja jokaiseen koteloon kiinnittyy 8–12 köyttä. Köysien toinen pää kiinnitetään sillan vinoköysiosuuden ankkuriputkiin. Köysi koostuu yksittäisistä vaijereista ja vaijereiden määrä köysissä vaihtelee 19-61 kpl välillä. Köydet ovat pituudeltaan noin 90-260 m ja köyttä tulee yhteensä noin 500 km.

Nyt terästehtaalla on valmistuksessa kolme ensimmäistä köysikoteloa. Ensimmäinen kotelo on miltei valmis ja seuraavat valmistuvat hyvällä tahdilla. Kun hitsaustyöt ja tarvittavat tarkastukset on suoritettu, kotelot siirtyvät pintakäsittelyyn ja siitä eteenpäin kohti Kruunuvuorensiltaa.

Tiedote 15.9.2022

Päällystystyön aiheuttamat liikennejärjestelyt 19.9.2022

Kruununhaassa jatketaan asfaltointitöitä maanantaina 19.9. Tällä kertaa päällystetään katualuetta SIltavuorenrannan ja Kirjatyöntekijänkadun risteyksessä.

Päällystystyön aikana moottoriajoneuvoliikenne ohjataan kiertoreitille ajosuunta kerrallaan.

Myös jalankulun ja pyöräilyn reiteissä on pieniä muutoksia.

Liikenteenohjaajat ovat paikalla ohjaamassa liikennettä.

Pahoittelemme rakentamisen aiheuttamia häiriöitä.

Tiedote 7.9.2022

Asfaltointityöt sulkevat tilapäisesti katuja päiväsaikaan.

Kruununhaassa asfaltoidaan katuja viikon 37 alussa. Työt pyritään saamaan valmiiksi maanantain 12.9. aikana, mutta ne on mahdollista, että ne jatkuvat vielä tiistaina 13.9. Mikäli työt jatkuvat vielä tiistaina, järjestelyt kuitenkin puretaan yön ajaksi pois ja tällöin liikenne kulkee normaalisti.

Työn aikana moottoriajoneuvoliikenne SIltavuorenrannasta Pohjoisrantaan ja Liisankadulle on poikki.

Myöskään Liisankadun suunnasta ei pääse autolla ajamaan Siltavuorenrantaan Maurinkadun, Kristianinkadun ja Välikadun kautta.

Liikenteenohjaajat opastavat autoilijoita työn aikana. Jalankululle ja pyöräilylle järjestetään reitit. Myös pelastusajoneuvoille järjestetään tarvittaessa kulkureitit.

Myös joitakin pysäköintipaikkoja on työn aikana pois käytöstä Kirjatyöntekijänkadulta ja Maurinkadulta.