Skip to main content

Tiedote 15.8.2024

 

Kaatunut nosturi (keskellä) on tällä hetkellä puomi alhaalla odottamassa lisäkorjauksia.

Sörnäisten rantatiellä sijaitsevan vanhan Hakaniemensillan purkutyömaalla tapahtui maanantaina 12.8. noin klo 15.45 onnettomuus, jossa mobiili- eli autonosturi pääsi kaatumaan työmaa-alueella.

Kaatuneen nosturin nostaminen aloitettiin heti maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun paikalle oli saatu tarvittavaa kalustoa. Valitettavasti nosto ei kuitenkaan valmistunut yön aikana, vaan venyi tiistaiaamun ja aamupäivän puolelle aiheuttaen liikenneruuhkaa. Turvallisuussyistä jo aloitettua nostotyötä ei kuitenkaan voitu jättää kesken, vaan se oli tehtävä kerralla valmiiksi.

Liikenteen katkaisusta sillalla ja nostotyön venymisestä viestittiin suurille medioille ja Fintrafficille, joka vastaa tieliikenteen häiriötiedottamisesta Suomessa. Asiasta kerrottiin myös Kruunusiltojen omilla kanavilla.  

Pitkäkestoinen työvaihe

Kaatuneen nosturin nostamisen suunnittelu aloitettiin maanantai-iltana välittömästi sen jälkeen, kun onnettomuustilanne oli saatu työmaalla hallintaan. Suunnitelman mukaiset nosturit saatiin tuotua ja pystytettyä työmaalle illan aikana. Kun nostotyö oli valmisteltu ja kaatunut nosturi kiinnitetty nostoapuvälineisiin, keskeytettiin liikenne Hakaniemensillalla nostotyön ajaksi, kuten Pelastuslaitoksen kanssa oli sovittu.

”Työ oli erittäin vaativa, koska kyseisen mobiilinosturin paino varusteineen on 100 000 kiloa ja sen painopiste oli monitahoinen: puomi yhteen suuntaan, painot yhteen ja sitten vielä itse auto”, kertoo Kruunusillat-allianssin projektinjohtaja Laura Saarlo.

Ensimmäisessä vaiheessa kaatunut nosturi irrotettiin mereen pudonneesta taakasta sukeltajatyönä, ja vasta sen jälkeen voitiin aloittaa varsinainen pystyyn nostaminen. Nostaminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin suunnitellusti, sillä nosturin kaatumistilanteessa vaurioitunut tukijalka ei kestänyt nostotilanteessa syntyvää poikkeuksellista kuormitusta, vaan katkesi.

Katkeamisen seurauksena nostotyö muuttui huomattavasti aiempaa haastavammaksi, ja se jouduttiin yön aikana suunnittelemaan kaksi kertaa uudelleen. Paikalle jouduttiin tuomaan lisää kalustoa kahteen kertaan, ja viimeinen kaluston tuonti ajoittui aamuruuhkaan.

”Kun nostotyö oli jo aloitettu, raskas ja painopisteiltään hankalan mallinen nostettava esine oli muuttunut epästabiiliksi. Turvallisuussyistä työtä ei voitu keskeyttää, vaikka jokainen liike olikin hallittu”, Saarlo jatkaa.

Nostotyötä jatkettiin niin kauan, että kaatunut nosturi saatiin varmistettua sellaiseen asentoon, jossa sen uudelleenkaatuminen oli varmuudella estetty. Lopulta tiistaina 13.8. noin klo 11 nosturi oli pystyssä ja stabilisoitu, ja uusi Hakaniemensilta voitiin avata liikenteelle.

”Nosturin moottori ja hallintalaitteisto olivat kaatumisen seurauksena vaurioituneet. Työmaalla on jatkettu työskentelyä niiden toimintakuntoon saamiseksi, jotta päästään varsinaisiin korjaustöihin. Nosturin tekniikka saatiinkin jo siinä määrin kuntoon keskiviikon aikana, että pystyyn jäänyt puomi saatiin laskettua”, Saarlo kuvailee tämänhetkistä tilannetta.

Kaatumisen syy

Kaatumisen syytä on selvitetty keskiviikon 14.8. aikana.

Alustavan tutkinnan perusteella kaatumisen oletetaan johtuneen nosturin nostokapasiteetin ylittymisestä nostotilanteen yhteydessä. Purkutyössä oltiin sahaamassa irti vanhan sillan reunaulokkeen osaa, joka irtosi odottamattomalla tavalla. Osaan kiinnitetyt nostoketjut osuivat yllättävän irtoamisen seurauksena vanhoihin rakenteisiin, ja kyseinen noin 20 000 kg:n painoinen osa lähti hallitsemattomaan liikkeeseen nosturista poispäin.

Voimakkaan liikkeen seurauksena taakka ajautui liian kauas nosturista ja aiheutti tilanteen, jossa nostokapasiteetti ylittyi ja nosturi kaatui. Kaatumisen yhteydessä nosturin tukijalkaan kohdistui poikkeuksellinen kuormitus ja se upposi maan sisään, ja toinen tukijaloista vääntyi.

”Julkisuuteen on levinnyt ensiarvio, että kaatuminen olisi johtunut maaperän pettämisestä, mutta tutkimusten perusteella maan pettäminen oli seurausta kaatumisesta, eikä kaatumisen syy”, Saarlo tarkentaa.

”Lopullinen kokonaiskuva onnettomuudesta saadaan vasta sitten, kun mereen pudonnut nosturin taakka eli purettavan sillankannen betoninen osa saadaan nostettua maalle. Tämä on hankala työvaihe, koska taakasta jouduttiin katkaisemaan nostoketjut veden alla, ja se on osittain uponnut pohjamutaan. Tällä hetkellä ei ole vielä selkeää arviota siitä, koska taakka saadaan merestä ylös”, hän jatkaa.

Henkilövahingot

Nosturin kuljettaja joutui hyppäämään pois kaatuvasta nosturista. Ensihoito tarkasti kuljettajan tilan onnettomuuspaikalla, ja hän pääsi lähtemään kotiin. Seuraavana päivänä kuljettajalla oli kuitenkin kipuja ja hän hakeutui lääkäriin, missä hänelle määrättiin viisi päivää sairaslomaa.

Kaatumisen aikaan työmaalla työskenteli useita kymmeniä henkilöitä, mutta kukaan muu ei loukkaantunut onnettomuudessa.

”Aiemmin antamamme tiedot onnettomuuspaikalta perustuivat sen hetkiseen parhaaseen käsitykseen, joka täydentyi myöhemmin uudella tiedolla”, Saarlo vielä lisää.

Tiedote 2.8.2024

Siltasaarenkatu 10 -kiinteistön seinustalla tehdään maankaivuuta ja kaapelin asennustyötä maanantaista 5.8. lähtien.

Työmaa-alueen kohdalla jalankulun ja pyöräilyn reitti yhdistetään, ja se kapenee. Kiinteistöön järjestetään kulkureitti koko työn ajan.

Tiedote 2.8.2024

Kruunusillat-raitiotien työmaalla hitsataan raitiotiekiskoja yöaikaan. Kesällä hitsaustyöt joudutaan tekemään yöllä, kun kiskot ovat viileät. Yöllä työskennellessä myös haitta liikenteelle voidaan minimoida ja työolosuhteet ovat suotuisammat hitsareille.

Töitä tehdään 5.8.-9.8. Laajasalossa Koirasaarentie – Laajasalontie risteyksessä ja Hakaniemen torin eteläreunalla. Työ tehdään yötyönä klo 18–04. Kiskojen hitsaamisesta ja hionnasta voi kuulua ajoittain melua.

Lisäksi korjaamme maanantaina 5.8. klo 21-24 Isosaarentien ja Laajasalontien risteyksessä lumiauran kiskoihin aiheuttamia jälkiä talvelta. Työstä syntyy ajoittaista melua. Liikenteenohjaaja on paikalla ohjaamassa liikennettä.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Tiedote 25.7.2024

Hakaniemenrannan uudelle meritäyttöalueelle Merihaan edustalle aletaan rakentaa kunnallistekniikkaa. Maanantaina 29.7. aloitetaan vesihuollon kaivantojen tuki- eli ponttiseinien asentaminen kiinteistöjen Hakaniemenranta 14, 16 ja 18 läheisyydessä.

Työvaihe kestää arviolta 6.9. saakka, mutta kovaäänistä pontinlyöntiä ei tehdä koko ajan tai edes joka päivä.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.

Tiedote 27.6.2024

 

Kruunuvuorensillan kansirakenne valetaan osissa. Seuraavaksi valetaan sillan väliaikaisen veneväylän ylittävän kansilaatan lohko. Ennen valua tulee puinen muottirakenne kastella, jotta muottirakenne saadaan tiiviiksi. Veneaukon kohdalla kasteluvettä valuu sillalta alas.

Kastelua tehdään 28.-30.6. välisenä aikana vuorokauden ympäri.

Tiedote 27.6.2024

Merihaansillan kolmas, keskimmäinen kansilohko valetaan heinäkuun alkupäivinä. Työ aloitetaan maanantaina 1.7. noin klo 12 ja se jatkuu yhtäjaksoisena arviolta kolmen vuorokauden ajan.

Valu ei ole kovaa melua aiheuttavaa työtä, mutta yöllä pienemmätkin äänet saattavat ymmärrettävästi häiritä. Pahoittelemme tätä.

Tiedote 18.4.2024

Hakaniemenrannan uusia meritäyttöjä aletaan syvätiivistää 24.6.2024 alkaen. Syvätiivistys on melua aiheuttavaa työtä, muttei sitä yleensä koeta niin häiritsevänä kuin esimerkiksi lyönti- tai porapaalutusta. Syvätiivistystä tehdään arkisin klo 7-18, ja työvaiheen arvioidaan kestävän heinäkuun puoleenväliin saakka.

Myös ruoppaus sekä louheenajo meritäyttöihin jatkuvat edelleen.

Tiedote 23.5.2024

Kruunusillat-allianssi on aloittanut Hakaniemenrannan uusien meritäyttöjen rakentamisen merenpohjan ruoppauksella huhtikuussa 2024. Ruoppaus on edennyt suunnitellusti, ja toukokuun viimeisellä viikolla aloitetaan myös täyttötyöt. Ruopattua merenpohjaa täytetään kivilouheella, jota ajetaan Hakaniemenrantaan suoraan Laakson sairaalan louhintatyömaalta.

Työn tehostamiseksi ja työn kokonaiskeston lyhentämiseksi louheenajoa tehdään ajalla 29.5.-12.7. arkisin klo 7-21. Pidempi päivittäinen työaika lyhentää louheenajon kokonaiskestoa useita viikkoja, koska näin louhetta voidaan ajaa suoraan toiselta työmaalta ilman välivarastoinnin tarvetta. Ilta-aikaan kuljetus on myös sujuvampaa ja nopeampaa kuin vilkkaamman liikenteen aikana, ja näin vähennetään sekä ruuhkautumista että liikenteestä syntyviä päästöjä.

Louheenajoa tehdään tämänhetkisen arvion mukaan elo-syyskuulle 2024 saakka, mutta ilta-aikaan tehtävä ajo päättyy 12.7.2024. Sen jälkeen louhetta ajetaan arkisin klo 7-18.  

Louheenajosta ja kuormien purusta syntyy melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaittaa ehkäistään kastelulla ja kuljetusreitin säännöllisellä pesulla.

Kuorma-autot ajavat Hakaniemenrantaan ja sieltä pois Merihaan pysäköintilaitoksen kautta. Useista tutkituista reittivaihtoehdoista tämä valikoitui sekä turvallisimmaksi että liikenteellisesti toimivimmaksi. Sörnäisten rantatielle on tehty louheenajoa varten oma liittymä, jonka avulla vältetään varsinaisen liittymän ruuhkaantuminen ja kuorma-autojen seisominen pysäköintilaitoksessa. Väliaikaista liittymää varten Sörnäisten rantatieltä jouduttiin kaatamaan yksi puistolehmus. Sen tilalle istutetaan uusi lehmus työvaiheen valmistuttua.

Tiedote 8.5.2024

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat julkistaneet yhteiset tavoitteensa Euroopan parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Suomen pääkaupunkiseutu toimii paitsi koko maan kehityksen veturina, myös tulevaisuuden ratkaisujen luojana Euroopassa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros. Kuva: Paavo Jantunen

Helsinki, Espoo ja Vantaa katsovat, että vain kaupunkien avulla Euroopan unioni pääsee tavoitteisiinsa. Kaupungit ovat kaikista lähimpänä kansalaisia ja toimivat demokratian vetureina. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla.

Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros.

Kaupunkipolitiikka vahvemmin EU:n agendalle

Kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka pitäisi nostaa korkeammalle EU:n agendalla ja osaksi EU:n politiikka-alueita. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä.

Kaupunkipolitiikka tarvitsee parempaa koordinointia ja sisällyttämistä EU:n agendaan, ja pääkaupunkiseudun kaupungit esittävät, että EU-komissioon on nimettävä kaupunkipolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja.

– Sekä EU:n ja kaupunkien että Suomen valtion ja kaupunkien tulee luoda rakenteet aktiiviselle keskinäiselle vuoropuhelulle, jotta kaupunkien tarpeet huomioidaan EU-päätöksenteossa ja sen valmistelun eri vaiheissa sekä tasoilla. Kaupungeissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja -lainsäädäntöä ja toisaalta vain kaupunkien avulla EU pääsee tavoitteisiinsa”, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toteavat.

Demokratiaan ja hyvinvointiin kuuluu mm. eriarvoisuuden vähentäminen

Demokratian ja hyvinvoinnin teemassa pääkaupunkiseutu nostaa esiin, että kaupunkeja on edesautettava eriarvoisuuden vähentämisessä, syrjäytymisen estämisessä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä.

Myös kehittyneemmille eurooppalaisille alueille on varmistettava EU:n tuki asumisen ja liikenteen parantamiseen segregaation ja kaupunkiköyhyyden ehkäisemiseksi.

– Pääkaupunkiseudun kaupungeissa alueellinen eriytyminen korostuu vahvemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tämä haaste on monisäikeinen ja sen torjunta vaatii useita eri toimia. Helsinki pyrkii eri keinoin torjumaan segregaatiota, mutta valtion sekä EU:n tukea tarvitaan, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edellytykset luodaan kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kaupungit painottavat, että kilpailukyvyn edellytykset ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa, joten kaupunkien kehitystä on vahvistettava näissä asioissa.

Kaupungit, geopolitiikka ja huoltovarmuus on huomioitava liikenneratkaisuissa. Lisäksi yritysten ja kuntien sääntelytaakkaa on vähennettävä.

– Pääkaupunkiseutu on Suomen ja Euroopan mittakaavassa tärkeä kasvun veturi, jossa rakennetaan myös EU:n strategisen autonomian kannalta kriittisiä teknologioita. Hyvä esimerkki keskeisestä hankkeesta EU:n globaalille kilpailukyvylle on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupungeille tukea energiamurroksessa

Energiamurroksessa pääkaupunkiseudun EU-tavoitteena on, että kaupunkeja tuetaan systeemisessä muutoksessa, jolla luodaan edellytyksiä esimerkiksi kestävälle kehitykselle.

Kaupungit myös tarvitsevat tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä järkeviä linjauksia ja riittävää tukea päästöjen vähentämiseksi.

– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkeja, joiden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja tukea EU:lta. Pohjoiseurooppalaisilla kaupungeilla on keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden käyttöönotossa rakennusten energiankäytön tehostamisessa, sekä liikkumisen ja energiamurroksen ratkaisujen skaalaajina, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.

Tule ja osallistu keskusteluun!

Näkymä Hakaniemenrannalta kohti etelää, Helsingin kaupunki / Tengbom Oy, 2024.

Helsingin kaupunki on tekemässä Merihaan alueelle suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaate-työssä selvitetään, mitä Merihaan alueella tulisi vaalia sekä mitä ja minne olisi mahdollista rakentaa tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan Merihaan ominaispiirteitä ja laaditaan reunaehtoja alueen kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on alueen liittyminen nykyistä paremmin ympäröivään kaupunki-rakenteeseen sekä reunoilla sijaitseviin meri- ja puistoalueisiin. Tavoitteena on saada suunnittelupe-riaatteet valmiiksi syksyllä 2024. Voit kertoa näkemyksesi ja kommentoida esillä olevaa suunnittelu-periaatteiden ehdotusta!

Kerro mielipiteesi verkossa tai tilaisuuksissa

Voit tutustua suunnitteluperiaatteiden ehdotukseen sekä kertoa mielipiteesi verkkokyselyssä 29.4.-26.5.2024 välisenä aikana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/merihaka. Kerro kantasi -sivulla voit myös katsoa lyhyen videon, jossa suunnittelija esittelee ehdotuksen.

Voit myös tutustua mahdollisiin vaihtoehtoihin kaupunkimallin avulla osoitteessa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaansuunnitteluperiaatteet

Järjestämme Merihaassa pop-up-päivystyksen, jossa voit tutustua ehdotukseen ja keskustella kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14 seuraavasti:

  • keskiviikkona 15.5. klo 16–19
  • torstaina 16.5. klo 11–14

Lue lisää osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/merihaka tai https://hel.fi/merihaka 

Tiedote 22.4.2024

 

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa. Etualalla olevan ruoppauslautan takana näkyvät sekä valkohyttinen hinaaja (vasemmalla) että proomu (oikealla).

Kruunusillat-allianssi ruoppaa merenpohjaa Hakaniemenrannan edustalla Siltavuorensalmessa 15.4.2024 alkaen. Ruoppaustyöstä syntyviä maamassoja kuljetetaan Hernesaareen maanantaista lauantaihin klo 7-18 ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka.

Ruoppausta tehdään rannan lähistöllä ruoppauslautalta käsin. Kuljetusyksikkö muodostuu hinaajasta ja proomusta, jotka on kytketty toisiinsa hinausköydellä. Yksikön pituus köysineen on noin 75 metriä.

Kuljetusyksikön ohjattavuus ja hallittavuus nopeissa käännöksissä on rajallinen. Hinaajat ilmoittavat Helsinki VTS VHF71 -kanavalla kaikista liikkeistään liikkuessaan merialueella, joten ammattiliikenne saa kokonaiskuvan liikenteestä. Sen sijaan huviveneilijät eivät useinkaan kuuntele VHF71-kanavaa, eivätkä siten tiedä ennalta kuljetusyksikön sijaintia.

Yleisen turvallisuuden vuoksi sekä ruoppaustyömaan että kuljetusyksiköiden lähistöllä tulee veneillä matalilla nopeuksilla. Kuljetusyksikkö tulee ohittaa vähintään 100 metrin etäisyydeltä. Hinaajan kuljettajan tervehtiminen, lyhytkin molemminpuolinen katsekontakti ja rauhalliset suoraviivaiset kurssinmuutokset varmistavat kaikille osapuolille turvallisen merellä liikkumisen.

Tiedote 15.4.2024

 

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa 15.4.2024. Kaivinkoneella työskennellään ruoppauslautalta käsin ja ruopattu maa-aines lastataan vieressä olevaan palkoproomuun. Hinaaja kuljettaa proomut Hernesaareen ja takaisin.

Merenpohjan ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa 15.4.2024 ja etenevät kesän aikana rantaviivan suuntaisesti Hakaniemensillasta Merihakaan päin. Ruoppausta tekemässä on yksi hinaaja ja kaksi proomua, jotka kuljettavat ruoppausmassoja Hernesaareen. Ruoppauksesta ei aiheudu kovaa melua ympäristöön.

Ruoppauksen tarkoituksena on puhdistaa merenpohja savesta ja muusta pehmeästä maa-aineksesta, jotta myöhemmin tehtävät meritäytöt voidaan tehdä kiinteälle pohjalle.

Meriveden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella torjutaan siltti- ja kuplaverhoin.

Ruoppausta tehdään Hakaniemensillan itäpuolella alkusyksyyn 2024 saakka ja se jatkuu sen jälkeen sillan länsipuolella.

Asuntoinfo 2024 järjestettiin helmikuun lopulla. Tänä vuonna painotettiin kaupunkiuudistusalueita sekä alueita, joita rakennetaan ja kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

Kalasatama on yksi uusia, rakentuvia alueita Helsingissä. Kuva: Tero Pajukallio

Tapahtuman avasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki

<– Asuntorakentamisessa elämme hyvin poikkeuksellista aikaa – erityisesti vapaarahoitteista asuntotuotantoa on alkanut vähän ja tällaisena tilanne jatkuu selvästi vielä jonkin aikaa. Tässä tilanteessa kaupunki voi kuitenkin tehdä paljon. Investoimme kaupunkiin ja luomme edellytyksiä sille, että asuntorakentaminen voi käynnistyä nopeasti sitten kun aika on sille kypsä, Sinnemäki sanoi. 

Puheenvuorossaan hän nosti esille, että kaupunki kasvattaa kaavavarantoa ja pitää investoinnit korkealla tasolla. Hän kertoi, että kaupunki investoi asuinalueiden esirakentamiseen ja katurakentamiseen ja tänä ja tulevana vuonna erityisen paljon puistoihin ja hyviin koulu- ja päiväkotitiloihin. 

– Nyt on oikea aika myös lisätä kykyä vastata aikamme moniin suuriin kriiseihin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. 

Hän kertoi puheenvuorossaan, että Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina käyttöön sitovan tavoitteen asuntorakennusten elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja tässä kaupunki kannattaa kaikkia rakentamisen toimijoita kasvattamaan osaamista vähähiilisessä rakentamisessa. Helsinki laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten luontojalanjäljen.

 – Tästä uraauurtavasta työstä saamme varmasti uusia näkemyksiä ja ideoita siihen, miten rakentamisen alan luontovaikutuksia voidaan pidentää ja löytää keinoja luontopositiivisiin ratkaisuihin, sanoo Sinnemäki. 


Kaupunkiuudistusalueet ja rakenteilla olevat, uudet Helsingin asuinalueet rakentamisen keskiössä

Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann nosti esille, että valtion vetäydyttyä aktiivisesta asuntopolitiikasta, kaupungin rooli korostuu. Lisäksi uusi AM-ohjelma 2024 on valmistelussa. AM-ohjelma määrittelee kaupungin tavoitteita mm. asuntotuotannon määrään ja laatuun, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle, asuinalueiden kehittämiselle, tontinluovutukselle sekä maapolitiikalle ja kaavoitukselle. 

Dhalmann korosti, että Helsinki varmistaa jatkossakin riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon. Tavoitteena ovat vaihtelevat ja laadukkaat asuinympäristöt, erilaisia tarpeita vastaavat asunnot sekä alueellisesti sekoittunut asuntokanta.

Kaupunkiuudistuksella Helsinki ehkäisee asuinalueiden välistä eriytymistä sekä varmistaa alueiden tasavertaisen kehittymisen. Kaupunkiuudistusta tehdään vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta alueiden omaleimaisuutta vaalien.

Kaupunkiuudistusalueille rakennetaan tulevaisuudessa lisää monipuolista asuntovalikoimaa nykyisille ja uusille asukkaille.

Asuntoinfossa esiteltiin laajasti myös projektialueita ja uusia, kehittyviä alueita. Länsisataman, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja alueet tarjoavat jo nyt kodin kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Seuraava merkittävä aluerakentamiskohde tulee olevaan Malminkenttä. Projektialueiden lisäksi Helsinki kasvaa raiteiden, Raide-Jokerin ja Läntisen bulevardikaupungin, varsille. Asuntorakentamisen kannalta uusia avauksia tullaan lähiaikoina näkemään myös Huopalahden portin ja Hakaniemen alueilla.

Tiedote 28.3.2024

Teemme pääsiäispyhinä tavanomaisia rakennustöitä, kuten maankaivuuta ja asennuksia Sörnäisten rantatiellä, Hakaniemensillalla, Kruunuvuorensillalla ja Koirasaarentien itäpäässä. Vältämme kovaa melua aiheuttavia työvaiheita.

Hyvää pääsiäistä!

Tiedote 8.3.2024

Kaavoituksesta on saatu ilmoitus, että Merihakaa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat valmistuneet.

Kaupunkiympäristön johtoryhmä saa ne esiteltäväksi tulevassa teemakokouksessaan maaliskuun puolessa välin, ja jos niihin ei tämän käsittelyn jälkeen ole tulossa merkittävästi muutoksia ovat suunnitteluperiaatteet tulossa nähtäville. 

Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitteluperiaatteista. Nähtävillä olosta kaupunki ilmoittaa erikseen verkkosivuillaan ja siitä tiedotetaan myös tällä kanavalla.

Kun suunnitteluperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lautakunta on ne vahvistanut, käynnistämme arkkitehtien Aarti Ollila Ristola kanssa jatkosuunnittelun tavoitteena selvittää nyt suunnitteluperiaatteissa olevan valokulmavaatimuksen vaikutuksen rakennusten sijoitteluun, kerroskorkeuksiin ja kerrosalamääriin. Tämän suunnitteluvaiheen valmistuttua esitellään ne osakasyhtiöiden hallitusedustajille Merihaka foorumissa.

Kysymyksien sarja

Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Kruunuvuorenrantaan rakentuu uusi yli 13 000 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 7500 uudelle asukkaalle. 

Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.

Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.

Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Laajasalon raitiotiestä voi vaihtaa Nihdissä Kalasataman raitiotiehen, jolla pääsee Pasilaan.

Toisaalta myös liikenneyhteydet Kalasataman eteläosasta keskustaan paranevat selvästi hankkeen myötä.

Lisää aiheesta

Tiedote 15.2.2024

 

3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto

Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.

Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.

Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.

Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.   

Tiedote 7.2.2024

Kruunusillat-allianssi valmistautuu aloittamaan Hakaniemensillan itäpuolella, Merihaan edustalla ruoppaustyöt jäiden lähdettyä.

Ruoppausten valmistelu aloitetaan rantamuurin purkutöillä 12.2.2024 alkaen. Purkua tehdään rammeroimalla eli iskuvasaralla, ja siitä syntyy ajoittaista melua. Melu ei ole kuitenkaan yhtä voimakasta kuin esimerkiksi paalutusmelu.

Purkutyö valmistuu arvion mukaan maaliskuun loppuun mennessä.

Pahoittelemme häiriöitä.

Julkinen tiedote

Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.

Vuonna 2021 pääsimme jo hyvään alkuun: Rakensimme väliaikaisen paineviemärin korvaamaan uuden Hakaniemensillan takia poistettavan viemärin ja teimme neljäsosan Hakaniemenrantaan kadun alle tarvittavista paalulaatoista. Lisäksi uusimme mittavan määrän kunnallistekniikkaa molemmin puolin Siltavuorensalmea.

Olette huomanneet, miten työmaa haittaa arkeanne. Olette silti ollut ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä. Kiitos! Valitettavasti helpotusta ei ole vielä luvassa. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.

Vuonna 2022 rakennamme entistäkin ahkerammin: Tavoite on, että uusi Näkinsilta valmistuisi vuoden lopussa vanhan paikalle. Jatkamme salmen molemmin puolin kunnallistekniikan uusimista ja rantarakentamista sekä teemme salmessa ruoppausta ja täyttöä.

Teemme työsillan Hakaniemensillan rakentamista varten ja aloitamme sillan rakentamisen. Silta valmistuu vuonna 2024. Pohjoisrannan tielinjaus siirretään kevään aikana kauemmaksi rannasta työmaa-alueiden laajentuessa. Lisäksi työskentelemme Kalasataman Nihdissä ja merellä.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Elämä työmaan laidalla on ikävää. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Työmaat aiheuttavat turvallisuutenne takia muutoksia liikkumiseen. Opastamme reitit kadulla hyvin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja Facebookissa tulevista muutoksista.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Tietoa saatavilla:

  • Facebook: www.facebook.com/kruunusillat
  • Twitter: www.twitter.com/kruunusillat
  • Verkkosivu ja palautelomake: www.kruunusillat.fi
  • Joukkoliikenteen muutokset: HSL, www.hsl.fi ja www.reittiopas.fi, p. 09 4766 4000
  • Mahdollisista lyhyistä vesi- ja sähkökatkoista kerrotaan huoneisto- tai rappukohtaisilla tiedotteilla.
  • Hakaniemen muut hankkeet: www.uuttahelsinkia.fi/hakaniemi Työmaapäivystys p. 040 484 2320

 

Tiedote 4.1.2024

 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää joulun jälkeen kymmeniätuhansia joulukuusia hyödynnettäväksi. Jokainen voi jättää oman kuusensa jätetilansa läheisyyteen tai toimittaa maksutta Sortti-asemalle. Valtaosa kerätyistä kuusista haketetaan ja hyödynnetään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.

Käytetyn joulukuusen voi joulun jälkeen jättää oman kiinteistön jätekatoksen viereen tai toimittaa Sortti-asemalle veloituksetta. Kuusesta tulee poistaa kaikki koristeet ennen pois viemistä. Kuva: Jussi Hellsten

HSY kerää jälleen joulukuuset asuinkiinteistöistä, kouluilta ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua.

Joulukuusi tulee jättää näkyville kiinteistön jätetilan tai -astioiden välittömään läheisyyteen. On kuitenkin huomioitava, ettei kuusi tuki kulkuväyliä tai hankaloita kenenkään liikkumista. Niitä ei saa viedä sisälle jätetilaan, eikä niiden päälle saa kasata lunta. Suurin osa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne voidaan hyödyntää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.

– Viime joulun jälkeen veimme noin 64 000 joulukuusta hyötykäyttöön. Joulukuusien määrä on pysynyt lähes samana jo vuosien ajan. Keräämme suurimman osan kuusista biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä alkuvuodesta, pääasiassa tammi–helmikuun aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

Jos kiinteistöllä ei ole erillistä biojätteen keräysastiaa, kuuset kerätään sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin ne päätyvät jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä.

Yksittäiset kuuset voi viedä tammikuun aikana maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle. Sinne tuodut kuuset kuljetetaan Ämmässuolle haketettavaksi.

– Saamme kuusista yli sata tonnia haketta, jota voimme käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessamme. Biojätteen keräyksen laajentuessa kaikkiin kiinteistöihin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella saamme yhä suuremman osan kuusia hyötykäyttöön Ämmässuolla. Kuusesta täytyy poistaa kaikki koristeet ennen pois kantamista, muistuttaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.

Lajittelethan myös teko- ja ruukkukuuset oikein

Rikkinäinen tai uudelleenkäyttöön kelpaamaton tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, lajitellaan sekajätteeksi. Isoista tekokuusista helposti irrotettavat metalliosat voi lajitella kiinteistön metallinkeräysastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä HSY:n Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti.

Noin metrin mittaisten ruukkukuusien suosio on viime vuosina noussut. Ruukkukuusen voi säilyttää kodin koristekasvina tai istuttaa omalle pihalle keväällä. Jos ruukkukuusta ei halua säilyttää, sen voi poistaa ruukusta, ravistella enimmät mullat pois juurista biojätteen keräykseen ja toimittaa kuusen sellaisenaan joulukuusikeräykseen Sortti-asemalle tai jätetilan viereen.

Myös joulukukkien ruukuista tulevan pienehkön määrän multaa voi laittaa biojätteeseen. Pienet pöytäkuuset voi suoraan lajitella multineen biojätteeksi, kunhan uudelleenkäyttöön kelpaamattomat ruukut lajitellaan aina materiaalin mukaisesti muovi- tai sekajätteeksi.