Tiedote 4.1.2024

Taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän toteuttama R-Bus oli tapahtumallinen taideteos, jossa itseohjautuva robottibussi liikkui Kalasataman kaduilla elokuussa 2023.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen

Laura Beloff on kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava. Itseohjautuva robottibussi oli aktiivinen toimija, joka valitsi reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä Kalasatamassa. Teos herätteli kävijöitä pohtimaan, minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat.

Bussin sisällä soi vieras mutta kuitenkin tutunoloinen äänimaisema. Robottibussiin striimattiin reaaliaikainen äänimaisema, joka syntyi, kun Kalasatamaan sijoitetut laitteet poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Tekoäly analysoi ja täydensi tätä reaaliaikaista äänimaisemaa tunnistamalla miltä äänitaajuuksilta puuttuu eliöiden ääniä ja tuottamalla kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka täydensivät tyhjät taajuudet. 

Kalasatamaa rakennetaan yhä, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde ovat alueella murroksessa. Teos viritti pohtimaan vaikutustamme ympäristöömme ja sen ekologiaan: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilija Laura Beloffin lisäksi työryhmässä olivat mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Calvin Guillot Suarez, Jani Hietanen, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail ja Esther Saraste.

Alla olevalla videolla voit tutustua tarkemmin R-Bus-teokseen.

Video aiheesta tästä linkistä

Tiedote 14.12.2023

Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.

Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.

Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen, ja mitä varten?

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.

”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.

Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.

Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.

Hyötyä alusta loppuun

Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.

Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.

Todellista edelläkävijyyttä

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.

Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.

”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.

Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen. 

Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.

Testaa itse!

Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.

”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.

Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.

Tiedote 13.12.2023

Viilentyneen ilman seurauksena on siltatyömaan ympäristön meri alkanut jäätymään.

Hakaniemen, Merihaan, Sompasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja Kruunuvuorenrannan välisillä merialueilla tehdään rakennustöitä. Meri ei työmaa-alueilla tai niiden läheisyydessä ole kestävässä jäässä.

Pysythän oman turvallisuutesi vuoksi poissa työmaa-alueilta, kuten silloilta ja niiden läheisyydestä!

Tiedote 7.12.2023

Helsingin Kasvun paikka -kaupunkistrategiasta on valmistunut uusi yhteenveto strategian edistymisestä ja haasteista.

Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021-2025 toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. Kuva: Juha Valkeajoki / Sherpa

Yhteenveto tarkastelee strategian toimeenpanon etenemistä vuoden 2023 kolmannella ennustekaudella. Kaupunkistrategian toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.

Nuoret ovat palanneet kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin

Yksi ennustekauden onnistumisista on se, että kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden käyntikertojen tavoite on ylittymässä. Erityisesti nuoret ovat palanneet palveluihin odotetusti. Kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa useampi lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), ja harrastaminen on lisääntynyt. 

Onnistuminen on myös se, että Helsinki sijoittui matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainablity (GDS) -indeksissä neljännelle sijalle, kun se aiemmin oli sijalla 12. 

Tehostetun talvihoidon pyöräilyverkko laajenee tänä vuonna 10 kilometriä, jolloin sen pituus on 105 kilometriä.

Osallistuvan budjetoinnin eli Oma Stadi -ehdotusten kerääminen onnistui hyvin. OmaStadissa helsinkiläiset voivat ehdottaa, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Lokakuussa kerättyjä ehdotuksia tuli ennätykselliset 1 626 kappaletta.

Työvoiman saatavuus edelleen heikko monilla aloilla

Strategian toteutumista haastaa se, että työvoiman saatavuus on edelleen heikko monilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa. 

Kustannustason nousu ja taloudellinen epävarmuus heijastuvat laajasti kaupungin toimintoihin. Kustannustason nousu lisää kaupungin menoja ja vaikeuttaa investointien toteuttamista. Helsinki on reagoinut heikkoon taloustilanteeseen monin tavoin, muun muassa sopeuttamalla ja tehostamalla toimintaa sekä laatimalla pidemmän aikavälin toimenpidesuunnitelmia.

Asuntotuotantotavoitetta ei ennusteen mukaan saavuteta tänä vuonna(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Asuntoja on valmistunut 5 608 ja rakentamaan on aloitettu 3 833 asuntoa. Uusien asuntojen myynti on hidastunut merkittävästi ja valmistuneita hitas- ja asumisoikeusasuntoja on tyhjänä.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta huolena on se, että lokakuussa julkaistun kouluterveyskyselyn tulosten mukaan mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee kasvuympäristönsä turvattomaksi. Muun muassa fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaamisen kokemukset ovat yleistyneet. 

Tiedote 1.12.2023

Emme lomaile itsenäisyyspäivänä 6.12.2023 vaan rakennamme sekä merellä että maalla.

Näin rakentajamme pääsevät viettämään pitkää viikonloppua maakuntiin perheidensä luo.

Aloitamme työt pääosin jo klo 7. Erityisen kovaa melua aiheuttavia töitä ei ole luvassa, paitsi Laajasalon Koirasaarentiellä välillä Stansvikintie-Gunillantie. Hitsaamme siellä kiskoja, mikä aiheuttaa ajoittaista melua. Aloitamme melutyöt Koirasaarentiellä vasta klo 9.

Pahoittelemme häiriöitä ja toivotamme rauhaisaa itsenäisyyspäivää.

Tiedote 30.11.2023

Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan ja siihen liittyvät uuden katujärjestelyt molemmin puolin Siltavuorensalmea. Perjantaina 1.12. Pohjoisranta-kadulla nykyisen sillan eteläpuolella puretaan pois tilapäistä liikennejärjestelyä, mistä syystä keskustan suuntaan kulkevaa moottoriajoneuvoliikennettä joudutaan välillä hetkellisesti pysäyttämään. Pysäytyksiä tehdään ainoastaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, klo 9-15.

Pysäytykset saattavat jonkin verran hidastaa keskustan suuntaan kulkevaa liikennettä.

Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkukesästä 2024.

Pahoittelemme häiriöitä.

Tiedote 29.11.2023

Havainnekuva

Kruunuvuorensillan pyloni on saavuttanut +15,5 m korkeuden, kun eilen valettiin pylonin jalustan neljäs valu. Koko pylonissa valukertoja tulee yhteensä noin 50 kpl ennen kuin pyloni on huipussaan, +135 m korkeudessa.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa rakentumaan pylonin jalka.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalustaosuus on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyy kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin avulla yhdistetään myös jalustan jalkaosa yhdeksi rakenteeksi. Sidepalkin yläpuolelta, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin jalka. Jalka on rakenteeltaan ontto, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa tasosta +101 m ja päättyy +124 m korkeuteen. Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa kunnes saavutetaan taso +135 m. Huoltohissi päättyy +98 m korkeuteen ja pylonin huipulle pääsee huoltoportaiden avulla. Pylonin huipulla, korkeudessa +135 m on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa mm. lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

Havainnekuva pylonista.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelle on kiinnitetty suojaseiniin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Pylonin rakentamisen edistymistä pääset seuraamaan työmaakamerasta.

Työmaiden laajuus Siltavuorensalmen ympärillä.

Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä rakennetaan uusi Hakaniemensilta ja sen valmistuttua puretaan vanha silta pois.

Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla kulkee nykyään suuri, korkealla paineella toimiva jätevesiviemäri, jota pitkin iso osa kantakaupungin jätevesistä kulkee. Rakentamisen aikana tätä viemäriä ei voi käyttää, joten korvaamme sen väliaikaisella viemärillä ennen varsinaisia sillanrakennustöitä.

Uuden sillan rakentamiseen otetaan myös tilaa siirtämällä vanhan sillan ja Pohjoisrannan välillä ajoratoja väliaikaisesti kauemmaksi rannasta.

Kokonaisuudessaan sillan rakennustyöt kestävät jopa kolme vuotta, huomioiden myös nykyisen sillan purkutyöt. Työmaa on pitkäkestoinen, sillä katujen alla on valtava määrä erilaisia putkia, johtoja ja kaapeleita.

Uuden Hakaniemensillan rakentamisen yhteydessä teemme Siltavuorenrannassa suuria katutöitä, sillä katualueita joudutaan muokkaamaan uuden sillan mukaisiksi. Nykyisten katujen tasaukset pyritään yhdistämään uuteen mahdollisimman lähellä siltaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sillan lähellä sijaitsevien katujen korkoja nostetaan jonkin verran, eli kadut nousevat aiempaa korkeammalle esimerkiksi merenpintaan nähden.

Siltasaarensalmen läpi pääsee veneilemään myös rakennustöiden aikana, mahdollisia yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta.

Lisätietoa rakentamisen vaikutuksista

• Lue työmaauutiset ja katso kartta työnaikaisista liikennejärjestelyistä.
• Lue työajoistamme, melusta ja yötöistä.
• Lue lisää venepaikoista ja veneilijöihin kohdistuvista vaikutuksista

Miksi eli lopputulos

Hakaniemen alueen uuden kaavaratkaisun keskeisimpiä tavoitteita on mahdollistaa Siltavuorensalmen molemmin puolin uutta julkista rantaa. Tulevaisuudessa alueen virkistysalueita laajennetaan ja meren läheisyyttä korostetaan. Siltavuorensalmen rantavyöhykkeestä (Signe Branderin terassi, Merihaanpuisto ja Kirjanpuisto) muodostuu uutta tilaa rannassa oleiluun sekä kivijalkaliiketilaa alueen palveluille.

Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin.

• Lue lisää uudesta Hakaniemensillasta Hakaniemen sivultamme

Siltavuorensalmen rannoilla teemme enemmän muita töitä kuin uutta raitiotietä. Tarkastele kuvaa suuremmassa koossa.

Tulevaa Siltavuorenrantaa ja Hakaniemenrantaa. Kuvan yläosassa uusi Hakaniemensilta. Kuva: Harris-Kjisik Oy, VSU maisema-arkkitehdit Oy sekä Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Veera Tolvanen, Matti Wäre, Benjamin Schulman

Siltavuorenranta ja muut alueen kadut

Siltavuorenranta on uusi kaksiosainen (välissä sillan liittymäalue) katu välillä Välikatu–Pohjoisranta. Siltavuorenranta korvaa purettavalle Hakaniemen sillalle johtavat rampit sekä purettavan Hakaniemen sillan alittavan katuyhteyden.

Siltavuorenranta on pääkatu, joka liittyy uuteen rakennettavaan Hakaniemensiltaan sekä kadun eteläosassa Pohjoisrantaan. Liittymät Hakaniemensillalle ja Pohjoisrantaan ovat valo-ohjattuja. Tulevaisuudessa autoilijat voivat valita Sörnäisten rantatien ja Kaisaniemenkadun välillä ajoreitin Hakaniemenrannan tai Siltavuorenrannan kautta. Liikennekuorma jakaantuu tasaisemmin eri kaduille ja esimerkiksi pelastusajoneuvojen kulku pystytään turvaamaan, kun ajoreittejä on useampia.

Välikadun kohdalle Siltavuorenrantaan sijoittuu uusi liittymä, joka korvaa aiemmin Kirjantyöntekijänkadun kautta Välikadulle kulkeneen ajoyhteyden.

Uudelta Hakaniemensillalta kulkee baanatasoinen pyörätie ja jalkakäytävä Siltavuorenrantaa länteen. Siltavuorenrannan lounaisreunaan rakennetaan erotuskaista sekä jalkakäytävä ja pyörätie, jotka johtavat Pohjoisrantaan ja linja-autopysäkille. Siltavuorenrannan itäreunaan rakennetaan erotuskaista ja tasoerotetut jalkakäytävä ja pyörätie.

Pohjoisranta on yksisuuntainen katu kulkusuuntana lännestä itään. Pohjoisrannalle tulee jalkakäytävä. Pohjoisrannassa pyöräily sallitaan Välikadulta Liisankadulle asti myös vastasuuntaan, tämä osoitetaan liikennemerkein.

Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin. Esimerkiksi Siltavuorenrannassa länsi-pohjoissuunnassa kulkeva jalankulku- ja pyörätien toteutamme väliaikaisena ratkaisuna. Lopullinen, sillan alittava ja sen itäpuolelle jatkuva jalankulku- ja pyörätie rakennetaan kaupungin toimesta sen jälkeen, kun ns. Kotisataman vaatimat ruoppaus- ja täyttötyöt on suoritettu.

Kirjanpuisto

Uuden kaavan mukaan uusi Kirjanpuisto sijoittuu rantaan, Siltavuorenranta-kadun pohjoispuolelle. Tämä parantaa puiston valoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia. Kruunusillat-rakentajat tekevät uuteen puistoon liittyen vain rantarakentamista sillan vieressä. Kirjanpuiston suunnittelusta, aikataulusta ja toteuttamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Kaupungin tavoitteena on, että myös uuteen Kirjanpuistoon tulee leikkipuistotoimintaa.

Alueen venesatamat

Uuden asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa Siltavuorensalmen venepaikkojen määrä on pienempi kuin aikaisemmin. Tästä syystä osalle veneilijöistä joudutaan osoittamaan venepaikka muualta myös rakentamisen valmistuttua. Kaupungin lähtökohtana kuitenkin on, että kukaan ei menetä venepaikkaansa.

Lisäksi Kruunusillat-hankkeen ulkopuolella kaupunki on suunnittelemassa Kruununhaan koilliskärjen jatkamista meritäytöllä. Tavoitteena on sijoittaa alueelle niin puisto, uutta ranta-aluetta kuin esimerkiksi kotisatama vesibussiyrittäjille. Tästä suunnitelmasta saa lisätietoa Kaupunkiympäristön toimialalta.

• Lue lisää venepaikoista ja veneilijöihin kohdistuvista vaikutuksista

Siltavuorenrannan kadut, kun rakentaminen on valmis. Tutki karttaa suurempana.

Katusuunnitelmia ja tietoa asemakaavasta

• Katusuunnitelma: Hakaniemensilta, Siltavuorenranta välillä Välikatu−Pohjoisranta, Pohjoisranta välillä Välikatu−Siltavuorenranta

Tiedote 23.11.2023

Apulaispormestari Anni Sinnemäki avasi Kehittyvä kerrostalo-seminaarin marraskuussa 2023. Kuva: Tiia Ettala

Torstaina 16.11. järjestettiin Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman vuoden 2023 seminaari. Joka toinen vuosi järjestettävässä seminaarissa oli tarjolla useita kiinnostavia puheenvuoroja kerrostaloasumisen kehittämisestä.

Esityksissä kuultiin ohjelman uusista, suunnitteilla ja rakenteilla olevista kohteista sekä saatiin katsaus yhden valmistuneen hankkeen tuloksiin. Esitellyt kohteet käsittelivät muun muassa vähähiilisyyden, puurakentamisen, asuntosuunnittelun ja muuntojoustavuuden teemoja.

Seminaarissa esiteltiin myös vuoden 2024 Kehittyvä kerrostalo -tonttihakua. Ohjelmassa on valmistunut tähän mennessä peräti 2 990 asuntoa.

Kaikki seminaarin esitysmateriaalit löytyvät ohjelman kotisivuilta.

Tallennetta voi katsoa kahden viikon ajan Helsinki-kanavalla.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on yhteistyöllä lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja. Ohjelma on perustettu vuonna 2009 ja siinä on tähän mennessä ollut mukana yli neljäkymmentä hanketta.

Tiedote 8.11.2023

Hakaniemenrannassa, Hakaniemenranta 12:n kohdalla tehdään kovaa melua aiheuttavaa porapaaluseinän paalutusta ja ankkurointia ajalla 13.-24.11.2023. Työ tehdään Hakaniemenrannan stabiliteetin varmistamiseksi. Melua syntyy arkisin 7-18 välillä.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt yleensä arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä.

Tiedote 3.11.2023

Maanantai-iltana 6.11. klo 20 alkaen Kruununhaassa, Pohjoisranta-pääkadulla tehdään ajokaistojen siirtoja uudelle linjaukselle. Työstä aiheutuu melua, sillä vanhoja ajoratamerkintöjä joudutaan jyrsimään asfaltista. Melua aiheuttavat työt pyritään tekemään heti klo 20 alkaen, ja koko työn pitäisi olla valmis klo 22 mennessä.

Torstai-iltana 9.11. klo 18 alkaen tehdään Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteysalueella liikennevalo- ja liikennejärjestelymuutoksia. Työstä saattaa aiheutua jonkin verran melua.

Pahoittelemme häiriöitä.

Tiedote 1.11.2023

Sörnäisten rantatietä 30.10.2023

Voimalla kohti talvea – ja kevättä

”Vielä on kesää jäljellä”, tokaisin Kruunusillat-allianssin Hakaniemen alueen työvaihesuunnittelua tekevä työmaainsinööri, vaikka oltiin jo pitkästi lokakuun puolella. Hän ei ehkä viitannut sillä enää varsinaisiin ranta- tai terassikeleihin, vaan siihen, että työmaalla työt jatkuvat kesäkautta vastaavalla teholla aina siihen saakka, kun lumi ja pakkaset saapuvat niitä hidastamaan.

Ja näinhän se todellakin on. Nyt työmaalla yritetään kiireen vilkkaa saada tämän syksyn viimeisiä putkia ja kaapeleita asennettua, ja kaivantoja sitä myöten täytettyä. Asfaltointeja ja kiveysten ladontaa tehdään jopa viikonloppuisin, koska ne työt loppuvat ensimmäisinä, kun lumi sataa maahan.

Hakaniemen työt

Tällä hetkellä lopullisia pintarakenteita tehdään jo Merihaankadulla, Näkinaukion ympäristössä kuten Miina Sillanpään kadulla ja Näkinkujalla, Hakaniemenkadulla, Sörnäisten rantatiellä ja Hakaniemenrannassa Hakaniemensillan länsipuolella. Miina Sillanpään katu valmistuu loka-marraskuun vaihteessa, mutta lopullisia liikennejärjestelyjä ei voida sielläkään vielä ottaa käyttöön. Itse Näkinaukio jää vielä työmaa-alueeksi vuoden 2024 loppuun saakka.

Keskitalvea kohden katutyöt pitkälti hiljenevät, mutta siltatyömailla pystytään töitä edistämään tehokkaasti läpi talven. Lisäksi Hakaniemenrannassa sillan itäpuolella tehdään talvella poikittaisia vesihuoltolinjoja, joita täytyy pontittaa. Pontitusmelua on siis luvassa näillä näkymin tammikuusta maaliskuulle.

Uudella Merihaankadulla tehdään lopullisia pintarakenteita.

Kruununhaan työt

Kruununhaan työvaiheet talven aikana ovat käytännössä mahdollisimman hyvää valmistautumista kevääseen, uuden sillan käyttöönottoon ja vanhan sillan purun jälkeiseen aikaan. Lyhytkestoisia kovaa melua aiheuttavia töitä tehdään satunnaisesti, esimerkiksi paalutetaan energiatunnelin pohjaa. Näistä tiedotetaan erikseen aikataulujen varmistuttua. Sillalle johtavien reittien kiveyksiä tehdään talven aikana.

Pohjoisranta-pääkadun ajolinjaukset muuttuvat syystalven aikana useamman kerran, kun viimeisiä putkiasennuksia tehdään. Toukokuun 2024 loppuun mennessä katu on lopullisella linjauksellaan ja sen pintarakenteet ovat valmiit. Kaikkien lopullisten liikennejärjestelyjen käyttöönotto ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin vanha silta on purettu ja purun mahdollistamat loput työvaiheet on tehty.

Koppikylien siirto

Uuden Hakaniemensillan rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että keväällä 2021 molemmille puolille salmea perustetut työmaakoppikylät joudutaan nyt siirtämään kauemmaksi siltatyömaasta. Kruununhaassa koppikylä siirtyy vuodenvaihteessa Siltavuorenrantaan kadun pohjoisreunaan. Siirtoa aletaan valmistella jo viikolla 44 viemäröinnin rakentamisella. Joulukuun alussa Siltavuorenrannasta poistuu koppikylän takia 20 kadunvarren pysäköintipaikkaa.

Hakaniemen puolella koppikylän uusi paikka ei ole vielä varmistunut, mutta joka tapauksessa siirto joudutaan tekemään talven aikana, viimeistään huhtikuussa.

Uuden Hakaniemensillan viimeinen kansilohko valettiin loka-marraskuun vaihteessa. Työ aloitettiin 31.10. klo 7 ja se kesti lähes vuorokauden, valmistuen seuraavana aamuyönä klo 04.

Siltatyöt

Hakaniemensillan viimeinen kansilohko valettiin tiistaina 31.10. Jalankulku- ja pyöräilyväylien kansien muotti-, raudoitus- ja betonointityöt jatkuvat vuoden loppuun saakka. Pintarakenteita sekä varustelutöitä tehdään läpi talven, samoin kuin sillan Hakaniemenrannan puoleisessa tuessa olevan raitiotien sähkönsyöttöaseman sisäpuolisia töitä.

Työmaalla tehdään kovempaa melua aiheuttavaa porapaalutusta tämänhetkisen tiedon mukaan viikoilla 46 ja 47, eli marraskuun puolenvälin tietämillä.

Merihaansillan työsilta valmistuu viikon 44 loppuun mennessä, ja veneväylä on siirtynyt työsillan Nihdin puoleiseen reunaan 30.10.2023 alkaen. Veneväylän kulkuaukko on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea, ja se siirtyy työn edetessä.

Ensimmäinen kansilohko Nihdin päässä päästään betonoimaan marraskuun loppupuolella. Myös Hakaniemenrannan puoleisen kansilohkon teline-, muotti- ja raudoitustyöt tehdään talven aikana, ja lohko betonoidaan säiden salliessa kevättalvella. Sillan kaikki alusrakenteet tulevat valmiiksi kevääseen mennessä. Melua aiheuttavat pora- ja lyöntipaalutukset jatkuvat näillä näkymin vuodenvaihteeseen saakka.

Ratatyöt

Kruunusillat-raitiotien radanrakennustyöt ovat käynnissä Hakaniemenrannassa, mutta jäävät pian talvitauolle.

Maalis-huhtikuussa, säiden salliessa ratarakentajat saapuvat Hakaniemenkadun ja Hakaniemenrannan risteykseen rakentamaan valmiiksi siihen sijoittuvan vaihdealueen. Vuoden 2024 aikana rakennetaan myös vanhan Hakaniemensillan kohdalle raiteet, kunhan silta on ensin purettu. Päätepysäkki tehdään Metallitalon eteen vuoden 2025 aikana.  Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, Hakaniemenrannan kaikki raiteet valmistuvat vuoden 2025 aikana.

Ratatyöt Hakaniemenrannassa jatkuvat vielä joidenkin viikkojen ajan, ja jäävät sitten talvitauolle.

Vuodenvaihteen isot muutokset

Vuodenvaihteessa, näillä näkymin 8.1.2024 alkaen on luvassa isoja liikennejärjestelyjen muutoksia Hakaniemen alueella. Silloin Hakaniemenkatu avataan jälleen liikenteelle, ja toisaalta Siltasaarenkatu suljetaan osittain liikenteeltä. Siltasaarenkatu onkin enemmän tai vähemmän työmaana koko ensi vuoden – siitä lisää alempana otsikon ”Siltasaarenkadun katuremontti” alla.

Tammikuun alussa on siis luvassa isompi liikenteen kiepautus, jossa esimerkiksi bussiliikenne siirtyy käyttämään Hakaniemenkatua ja sinne rakennetaan väliaikainen bussipysäkki. Tästä syystä Hakaniemenkadulla ei oteta kadunvarsipysäköintiä käyttöön ennen kuin vuoden 2024 loppupuolella.

Bussilinjoihin ja -pysäkkeihin sekä moottoriajoneuvojen reitteihin on tulossa useampia muutoksia, joista kerrotaan tarkemmin lähempänä vuodenvaihdetta.

Siltasaarenkadun katuremontti

Siltasaarenkadun vuodenvaihteessa alkavaa katuremonttia valmistellaan parhaillaan kaapelisiirroilla ja uusien hulevesikaivojen rakentamisella. Nämä työt mahdollistavat vuodenvaihteessa tehtävät uudet liikennejärjestelyt, joiden avulla pohjoisen suuntaan kulkeva moottoriajoneuvoliikenne saadaan siirrettyä pois Siltasaarenkadulta välillä John Stenbergin ranta – Hakaniemenranta.

Siltasaarenkadun remontti on suunniteltu tehtäväksi seuraavissa vaiheissa:

• 1. vaihe eli kadun itäreuna talven ja kesän 2024 aikana
• 2. vaihe eli kadun länsireuna syksyn ja alkutalven 2024 aikana
• 3. vaihe eli raitiotien osuus maaliskuusta 2025 eteenpäin. Tällöin Siltasaarenkadun raitiovaunuliikenne katkeaa tämänhetkisen tiedon mukaan kuuden kuukauden ajaksi.
• Valmistuminen loppuvuodesta 2025.

Kevään koittaessa

Lähes kaikkien syksyn ja talven töiden ensisijainen tavoite on mahdollistaa uuden Hakaniemensillan käyttöönotto, joka tapahtuu tämänhetkisen arvion mukaan alkukesästä 2024.

Sillan käyttöönotto ei ole mahdollista, ennen kuin kaikki sen vaatimat uudet katujärjestelyt ovat valmiit molemmin puolin salmea. Niinpä keväällä asfaltoinnit ja muut pintarakennetyöt jatkuvat kiivaina heti, kun lumet ovat sulaneet.

Kun uusi silta otetaan käyttöön, korvautuu esimerkiksi Sörnäisten rantatien väliaikainen liikenneympyrä valo-ohjatulla risteyksellä.

Uuden sillan käyttöönotto ja sen jälkeen tapahtuva vanhan sillan purku mahdollistavat vielä viimeiset kunnallistekniset työt Hakaniemenrannassa ja Kruununhaassa. Nämä työt valmistuvat arvion mukaan jo syksyn 2024 aikana.

Vuonna 2025 Hakaniemenrannassa tehdään vielä esimerkiksi raitiovaunupysäkkejä, loppuja kiveyksiä sekä ajolankojen asennuksia.

Koko projektin tilanne

Työt ovat käynnissä koko Kruunusillat-linjauksella, ja tavoitteena aloittaa liikennöinti vuoden 2027 aikana alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Tiedote 13.10.2023

Siltavuorenrannassa kaadetaan yksi katupuu viikolla 42. Myös Hakaniemenrannassa joudutaan kaatamaan yksi kuollut katupuu.

Siltavuorenrannassa joudutaan vielä kaatamaan uuden kaapelilinjan tieltä yksi puu, joka on jäänyt aiemmin erheellisesti kaatamatta.

Myös Hakaniemenrannassa, Metallitalon edustalla kaadetaan kuollut katupuu viikon 42 aikana.

Kruunusillat-raitiotien ja uuden Hakaniemensillan valmistuttua sekä alueen muun rakentamisen edistyessä alueelle istutetaan uusia katupuita ja rakennetaan uusia puisto- ja virkistysalueita.

Kaikki alueen uudet puistot eivät valmistu Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä, mutta silti Kruunusillat-allianssi istuttaa Hakaniemen-Kruununhaan alueelle 170 kpl uusia puita ja 2800 kpl uusia pensaita vuoteen 2027 mennessä.

Koko Kruunusillat-työalueelle tulee uusia puita noin 1300 kpl ja pensaita yli 10 000 kpl.

Lue lisää Hakaniemen alueelle suunnitelluista puuistutuksista täällä.

Tiedote 10.10.2023

Kallion poraus- ja räjäytystyöt jatkuvat Hakaniemenkadulla keskiviikkona 11.10. ja kestävät muutamia päiviä. Lyhytkestoisia louhintoja tehdään vielä muutaman kerran lokakuun aikana. Pääosin louhinnat ovat kuitenkin jo valmistuneet.

Louhintaa joudutaan tekemään, koska kallio estää muuten kunnallistekniikan asennukset. Räjäytyksiä on enintään 3-4 kertaa päivässä, arkipäivisin klo 8-18 välillä. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein. Kaikki liikenne kadulla pysäytetään muutamiksi minuuteiksi.

Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa korvatulppia halukkaille. Niitä voi noutaa laatikosta, joka sijaitsee Hakaniemenkadun ja Näkinkujan risteyksessä.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.

Tiedote 27.9.2023

Merihaansillan työsillan rakentaminen etenee lokakuussa nopeasti, ja kulkuaukkoon on tulossa korkeusrajoitus.

Kruunusillat-allianssi rakentaa Hakaniemen ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin yhdistävän Merihaansillan. Merihaansilta on yksi kolmesta sillasta, jotka muodostavat raitiotieyhteyden Hakaniemestä Laajasaloon. Silta sulkee jo rakennusvaiheessaan isompien alusten kulun Sompasaareen.

Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautettiin 1.8.2023, mutta läpikulku suuremmilla aluksilla (ilman korkeusrajoitusta) on mahdollista vielä syyskuun loppuun saakka.

1.10.2023 jälkeen väliaikaisen työsillan rakentaminen etenee nopeasti ja korkeusrajoitus tulee voimaan minä päivänä tahansa. Tällöin työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen reunaan kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.

Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.

Muutama fakta Merihaansillasta

Muiden Kruunusiltojen tavoin Merihaansilta on tarkoitettu raitiovaunuliikenteen lisäksi jalankululle ja pyöräilylle.

Sillan suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan lisäksi Hiilisatamansillan rakentamiseen. Hiilisatamansilta on Hanasaareen menevä haara, joka lähtee Merihaansillan kupeesta.

Hiilisatamansillan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Se on kytköksissä Hanasaaren alueen muuhun kehitykseen.

Merihaansillan ollessa osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä sen katsotaan valmistuvan samaan aikaan kuin koko Kruunusillat-raitiotien: tavoite on, että matkustajaliikenne alkaa kaikilla silloilla vuonna 2027.

Merihaka täytti 50 vuotta!

Tiedote 8.9.2023

Helsingin Merihaka täytti 50 vuotta. Juhlallisuuksia vietettiin useampana päivänä monilla eri tapahtumilla. Tilaisuus hyödynsi omia tilojamme laajalti ja kulttuuritarjonta oli sen mukaista. On ollut hienoa nähdä, miten merihakalaisuus yhdistää alueella asuvia ihmisiä.

Kiitos esiintyjilöle ja ennen kaikkea kiios osallistujille. Oli hienoa jakaa yhteinen juhla.

Tiedote 5.9.2023

Tänään on Helsingin Kruunuvuorensillan työmaalla merkittävä hetki, kun vuorossa on sillan keskituen eli pylonin jalustan ensimmäisen osan valu. Tämän valun jälkeen on pylonin rakentamisessa päästy merenpinnan yläpuolelle.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan keskitukena ja siihen tukeutuvat vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Vuonna 2025 pyloni on valmis, ja tällöin sen huippu on 135 metrin korkeudella. Stadionin torni on 72 metriä korkea, Kalasataman tornitalojen korkein talo 134 metriä ja Hanasaaren voimalaitoksen piipun korkeus on 149 metriä. Kruunuvuorensillan pylonista tulee osa Helsingin siluettia.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa rakentumaan pylonin jalka.

Pylonin jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne sillan kansirakenteen tasoon saakka. Kansitason yläpuolinen rakenne on onttoa. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi 78 metrin korkeudelle asti. Huipulle pääsee huoltoportaita pitkin. Pylonin huipulla on ”parveke” muun muassa lentoestevalojen huoltamiseen.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn prosenttimäärään loppulujuudesta. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muottipinnat tarkastetaan ja muotti ”kiipeää” kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. 

Raitiotieliikenteen on tavoite alkaa vuonna 2027.

Tiedote 7.9.2023

Hitsaamme raitiotiekiskoja viikonlopputyönä Finkensillalla Sompasaaren päädyssä. Työskentelyaika on noin klo 7-16.

Työstä aiheutuu jonkin verran melua, mutta pyrimme tekemään kaikista meluisimmat työvaiheet loppupäivästä.

Pahoittelemme häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestä.

MERIHAKA‐PROJEKTI

KATSAUS MERIHAKA‐PROJEKTIIN

Tiedote 7.6.2023

Seuraavan alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 7.6.–6.7.2023:

Sörnäinen, Hanasaari, osa kortteleista 10402–10404 ja 10755 sekä puisto-, vesi- ja katualueet, Sörnäinen, Vilhonvuori, Hanasaari, kortteli 10574 sekä puisto-, vesi- ja katualueet ja venesatama, (muodostuvat uudet korttelit 10400–10404 ja 10755), piirustus nro 12835, Sörnäistenranta. Dnro HEL 2018-009468.

Asemakaavaehdotuksen kartta, piirustus nro 12835

Asemakaavaehdotuksen selostus, piirustus nro 12835

Vuorovaikutusraportti

Koko asemakaava-aineisto on karttapalvelussa, jonne pääsee klikkaamalla asemakaavaehdotuksen otsikkoa verkkosivulla https://www.hel.fi/suunnitelmat. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee osoitteessa Työpajankatu 8, puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/yhteystiedot.

Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipide (muistutus). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä klo 16:00 mennessä. Muistutuksen otsikkoon on lisättävä diaarinumero HEL 2018-009468. Sähköpostiosoite on Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja postiosoite on Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkiympäristölautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki.

Helsingissä 7.6.2023