Skip to main content

Hakaniemensillan palapeli

Uutinen 6.2.2024

Hakaniemensillan verhoilu on käynnissä, ja tavoitteena on peittää kantavat teräsrakenteet betonia jäljittelevillä alumiinilevyillä, jotta sillasta saadaan ulkonäöltään yhdenmukainen. Tämä ratkaisu on peräisin asemakaavasta, jossa määrätään, että sillan tulee olla veistoksellinen betonirakenne. Suunnitteluvaiheessa kuitenkin havaittiin, että täysin betonirakenteinen silta olisi liian painava, joten kantava rakenne tehtiin teräksestä ja alapinta verhoillaan alumiinilevyillä.

Sillan suunnittelu on ollut haastavaa, sillä sen alapinta on kolmeen suuntaan kaareva. Suunnittelijoiden täytyi saada suorista teräspalkeista muodostumaan kolmiulotteinen kaareva rakenne. Ensin määriteltiin sillan pinnan muoto, jonka perusteella suunniteltiin verhoilulevyjako ja sekundääriorsisto levyjen kiinnittämistä varten. Tämän jälkeen suunniteltiin primääriorsisto, joka kiinnittyy siltakanteen.

Rakentaminen ei ole ollut helppoa, sillä siltakannen betonivaluun on pitänyt asentaa noin 2000 valuankkuria tarkkoihin sijainteihin. Valuankkurit kiinnitetään muottia vasten ennen betonointia, ja kun betoni on kovettunut, niihin voidaan kiinnittää ripustusrakenteet. Ripustusrakenteisiin kiinnitetään orret, joihin verhoilulevyt ruuvataan kiinni.

Sillan kolmeen suuntaan kaareva muoto tekee rakentamisesta haastavaa, sillä jokainen orsi ja verhoilulevy on uniikki kappaleensa. Jokaiselle osalle on yksi ainoa oikea paikka, jotta kokonaisuus onnistuu. Kyseessä on siis melkoinen palapeli.

Tällä hetkellä kaikki ripustusrakenteet ovat valmiit, ja verhoilulevyjen sekä huoltotasojen asennustyöt ovat käynnissä. Työn pitäisi valmistua helmikuun loppuun mennessä.

Julkinen liikenne, Hakaniemenranta

Kruunuvuorensillan pyloni on valmistunut

Tiedote 30.1.2025

 

Helsingin Kruunuvuorenselällä sijaitsevan Suomen pisimmän sillan, Kruunuvuorensillan, kannatinpylväs eli pyloni on saavuttanut 135 metrin lakikorkeutensa.

Pylonin rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2023. Vuoden 2024 aikana pyloni kohosi +15,5 m korkeudesta aina +124 m korkeuteen. Tänä vuonna valettiin vielä kolme viimeistä valujaksoa, ja 23.1.2025 pylonin betonityöt valmistuivat kokonaisuudessaan.

Näkymä nosturikuskin silmin.

Pylonin valmistuminen on yksi isoista merkkipaaluista koko Kruunuvuorensillan rakentamisessa, onhan se sillan näkyvin rakenne”, iloitsee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena, ja sen alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle on valettu toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Näiden peruslaattojen päälle rakennettiin pylonin jalusta, joka on umpinainen teräsbetonirakenne. Jalustaosuus alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkki yhdistää kannen teräsrakenteen ja pylonin toisiinsa. Sidepalkki sitoo myös jalustan jalkaosan yhdeksi rakenteeksi.

Sidepalkin yläpuolella, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin alaosa ja pylonin jalat. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa huoltohissi, joka kulkee +98 metrin korkeuteen. Hissi ei siis kulje ylös saakka – loppumatka kuljetaan huoltoportaita pitkin.

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa, joka kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Tästä eli tasosta +101 m alkaa sillan vinoköysiosuus, joka päättyy +124 m korkeuteen. Pyloniin kiinnittyviä vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Vinoköysiosuuden päättyessä tasolla +124 m, pylonissa on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa köysikoteloiden tarkastamisen pylonin ulkopuolelta. Pylonin huippua korkeudessa +135 m kiertää teräskaide. Huipulla voidaan huoltaa pylonin lentoestevaloja ja säätää köysien kohdevalaisimia. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

Hyvin tavoitteellisen aikataulun yhteensovittaminen vaihteleviin sääoloihin oli todellinen haaste. Suoriutuminen pylonin rakentamistöistä aikataulussa oli loistava onnistuminen”, kiittelee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen työmaapäällikkö Mikko Saresma.

”Nyt pylonin valmistuttua, seuraava työvaihe on sillan vinoköysien asentaminen. Sillan väliaikaisia aputukia puretaan samaan aikaan, kun vinoköysiä asennetaan. Loppuvuoden aikana tehdään sillan vinoköysiosuuden ratalaatta ja pintarakennetyöt. Myös työsillat puretaan vielä tämän vuoden aikana”, kertoo Jari Humalajoki.

Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät Kruunuvuorensillalle jo vuonna 2026. Sillan raitiotieosuus avataan liikenteelle vuonna 2027.

Kruunusillat

Hakaniemensillan läntinen jalankulku- ja pyöräilyväylä avataan liikenteelle 18.12.2024

Tiedote 17.12.2024

 

Hakaniemensillan läntinen jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä Hakaniemenrannan puoleinen alikulku avataan liikenteelle 18.12.2024

Uuden Hakaniemensillan länsireunan jalankulku- ja pyöräilyväylä on valmistunut, ja se avataan liikenteelle keskiviikkona 18.12. aamun aikana.  

Samalla avataan Hakaniemenrannan puoleinen sillan alikulku, jota pitkin pääsee siirtymään länsipuolelta suoraan itäiselle jalankulku- ja pyöräilyväylälle – ja päinvastoin.

Vaikutukset jalankululle

Sillan länsireunan jalankulkureitti sekä Hakaniemenrannan alikulku avataan käyttöön.

Vaikutukset pyöräilylle

Sillan länsireunan pyöräilyreitti avataan käyttöön.

Vaikutukset moottoriajoneuvo- ja joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Liikennejärjestelyt, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta

Uusi ja ihmeellinen: Ylijatkettu jalkakäytävä

Tiedote 10.12.2024

 

Kuva: Jussi Kaakinen, Liikenneturva

Kruunusillat-allianssi rakentaa Helsingin kaupungin suunnitelmien mukaisesti niin Hakaniemeen kuin Laajasaloonkin uudenlaisia jalankulkijoiden kadunylityspaikkoja, ylijatkettuja jalkakäytäviä, joissa vilkkaan kadun sivukatua ei ylitetä suojatietä pitkin, vaan kävelijä jatkaa kulkua jalkakäytävällä risteyksen yli samalla korkeudella kuin muuallakin. Sivukadulla ajorata siis päättyy jalkakäytävään, minkä huomaa korotetusta reunakivestä. Ylijatkettuja jalkakäytäviä on esimerkiksi Hakaniemenkadun ylitys Hakaniemenrannan puolella sekä Lauri Mikonpojan tien ylitys Koirasaarentiellä.

Väistämisvelvollisuudesta tai suojatiestä ilmoittavaa liikennemerkkiä ei tieliikennelain mukaan tarvita, kun on kyse ylijatketusta jalkakäytävästä. Myös Kaupungin linjaus ainakin toistaiseksi on se, että risteyksissä, joihin on tehty ylijatkettu jalkakäytävä, ei ole enää kärkikolmiota eikä muutakaan väistämisestä kertovaa liikennemerkkiä. Liikennemerkin sijaan väistämisvelvollisuus kerrotaan rakenteella. Ylityskohtaan siirryttäessä on luiskattu reunakivetys.

Ylijatkettu jalkakäytävä parantaa kävelijöiden turvallisuutta, koska tässä järjestelyssä autot ajavat sivukadulta jalkakäytävän yli ja väistävät kävelijää. Ero suojatiehen on se, että suojatiellä ollessaan kävelijä on ajoradalla, ei jalkakäytävällä. Korotettu reunakivi alentaa ajonopeutta, mikä myös lisää kävelijän turvallisuutta.

Ylijatkettujen jalkakäytävien kohdalla tulee noudattaa liikennesääntöjen määrittämiä väistämissääntöjä, eli ajoneuvon on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen.

Samanlaisia ylityspaikkoja on tehty Hakaniemeen jo aiemmin ja niitä on esim. näissä paikoissa:

-Hämeentien ja Neljännen linjan risteys

-Hämeentien ja Ässänrinteen risteys

-Hämeentie ja Kaikukujan risteys

 

Kysyimme ylityspaikoista Helsingin kaupungilta ja saimme vastauksen: Kaupunki tiedostaa, ettei tilanne ole nykyisellään ideaali, kun ylijatketun suojatien rakennetta ei välttämättä talviolosuhteissa tunnista lumen alta eikä erillistä liikennemerkkiä ole. Merkintätapaan saattaa olla tulossa muutoksia, kunhan lainsäädäntö ensin selkeytyy.

Kruunusillat-allianssin tehtävä on toteuttaa Helsingin kaupungin katusuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt. Mikäli niistä halutaan antaa palautetta, on tässä vaiheessa oikea osoite Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta