Skip to main content

Metroliikenteessä on merkittäviä poikkeuksia kesällä – näin liikenne kulkee

Metroliikenne ei kulje kaikille asemille kesällä. Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.-1.9. välisen ajan, eikä Helsingin keskustan läpi voi matkustaa metrolla. Mellunmäen asema on kiinni 3.6.-8.9., ja myös Myllypuron ja Kontulan asemat ovat osan kesästä suljettuina.

Rautatientorin metroasema on suljettu kesän ajan, koska asemalla tehdään muutostöitä muun muassa paloturvallisuuden ja liikennöinnin sujuvuuden parantamiseksi. Kuva: Antti Honkala

Helsingin metro on palvellut yli 40 vuotta. Metrojärjestelmää ja metroasemia tulee huoltaa, jotta metro palvelee myös tulevina vuosikymmeninä. Kesällä 2024 parannetaan Rautatientorin metroaseman paloturvallisuutta sekä korjataan Kontulan ja Mellunmäen välissä sijaitsevia Länsimäentien metrosiltoja ja Kontulan metroaseman laiturialuetta.

HSL järjestää poikkeusten aikana korvaavaa bussi- ja ratikkaliikennettä. Matkustajille korjaustöistä aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tekemällä useita parannustöitä saman liikennekatkon aikana.

Metroliikenne Helsingin keskustan läpi

Rautatientorin metroasema on suljettuna kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Katkon aikana Helsingin keskustan läpi ei voi matkustaa metrolla. Metro kulkee kesällä työmaiden takia tavallista harvemmalla vuorovälillä. Metron pääteasemat keskustassa ovat Kamppi Espoon suunnasta ja Helsingin yliopisto Itä-Helsingin suunnasta.

Kampin ja Helsingin yliopiston välisen osuuden voi kulkea kävellen tai raitiovaunulla. Raitiovaunu 9 ja metroa korvaava linja 9B kulkevat Hakaniemen, Kaisaniemenkadun, Rautatieaseman ja Simonkadun raitiovaunupysäkkien kautta. Helsingin yliopiston asemalla raitiovaunut pysähtyvät Kaisaniemenkadun pysäkillä, ja Kampin metroasemaa lähinnä oleva pysäkki on Simonkatu.

Paloturvallisuuden lisäksi myös Rautatientorin aseman ulkoasu kohenee, kun muun muassa valaistusta uudistetaan.

Metro kulkee tiheimmillään Helsingin yliopiston ja Itäkeskuksen välillä 5 minuutin välein ja Kampin ja Kivenlahden välillä 6 minuutin välein. Poikkeuksen aikana kaikki Espoon-suunnan metrojunat ajavat Kivenlahteen asti. Metro kulkee Espoosta vain Kamppiin asti.

Metroliikenne Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä
 

Mellunmäen metroasema on kiinni kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun 8. päivään saakka Länsimäentien ylittävän metrosillan korjauksen takia. Kontulan asema on suljettuna 24.6.–4.8. aseman peruskorjauksen takia. Lisäksi Myllypuron metroasema on kiinni 8.7.–4.8. metroradan siltojen peruskorjausten takia.

Metroa korvaa bussilinja 99M. 99M ajaa Kontulan ja Mellunmäen välillä 3.–23.6. ja 5.8.–8.9. Kun Kontulan metroasema on suljettu juhannuksen jälkeen, 99M ajaa Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä.

Myös normaalisti kulkevat bussilinjat, kuten Mellunmäen ja Kontulan asemien kautta kulkeva runkolinja 560, tarjoavat korvaavia yhteyksiä. Linjat 92, 94 ja 95 kulkevat tavanomaista tiheämmin.

Raitiovaunulinjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 on reittimuutoksia maanantaista 3.6. alkaen. Kuva: Beatrice Bucht

Raitiovaunujen reitit muuttuvat

Kesäkuun alusta myös raitiovaunujen reitit muuttuvat. Raitioliikenteeseen vaikuttavat Mannerheimintien katutöiden eteneminen Oopperan risteykseen, Crusellinsillan korjaus Jätkäsaaressa sekä pienemmät työmaat. Reittimuutoksia on linjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 maanantaista 3.6. alkaen. Raitiolinjat säilyvät samoilla poikkeusreiteillä syksyyn asti.

Lisäksi kesän aikana on poikkeuksia junaliikenteessä: rantaradan liikenne katkeaa kuukaudeksi Leppävaaran länsipuolella juhannuksen jälkeen, ja pääradalla junat kulkevat tavallista harvemmin.

Helpoiten oman reitin selvittää HSL-sovelluksen tai Hsl.fi Reittioppaan avulla. Kesän reittejä voi tutkia jo nyt, kun matkan päivämääräksi valitsee 3.6. tai myöhemmän ajankohdan.

Julkinen liikenne

Pylonin kiipeävä muotti

Tiedote 4.6.2024

 

Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.

Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.

Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Julkinen liikenne, Kalasatama, Hakaniemenranta, Kruunusillat

Hakaniemen uusi silta avautui käyttöön

Helsingin Hakaniemensillan uudistusprojekti on merkittävä kaupunkisuunnittelun ja infrastruktuurin kehityshanke, joka on nyt saavuttanut tärkeän virstanpylvään uuden sillan avautuessa liikenteelle maanantaina 20.5.

Uuden Hakaniemensillan Avajaiset

Uusi Hakaniemensilta, joka on yksi Helsingin keskeisimmistä silloista, avattiin juhlallisesti liikenteelle. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsivät ensimmäisinä nauttimaan sillan tarjoamista uusista reiteistä. Avajaispäivänä jalankulkijat saivat myös ainutlaatuisen tilaisuuden kävellä ajoradalla, kun sillalla vietettiin avajaisjuhlia. Tästä syystä jalankulku aloitettiin jo kello 12.00 kun muu liikenne sai sillan käyttöönsä kahta tuntia myöhemmin.

Liikennejärjestelyt ja Purkutyöt

Vaikka uusi silta on nyt avattu, vanhan sillan purkutyöt ja niistä aiheutuva melu jatkuvat vielä. Uuden sillan länsireunalle suunniteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä ei ole vielä käytössä purkutöiden vuoksi, ja sen odotetaan avautuvan käyttöön syksyllä. Purkutyöt alkoivat heti seuraavana päivänä avajaisten jälkeen, ja ne vaikuttavat myös vesiliikenteeseen, joka kokee katkoksia elokuussa.

Silta ja Sen Ympäristö

Uusi silta on 230 metriä pitkä ja 4,7 metriä korkea, mikä on matalampi kuin vanha silta. Tämä mahdollistaa lisätilan joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Alueelle on suunnitteilla myös uusia asuntoja ja oleskelupaikkoja rantaan, mikä tekee Hakaniemestä entistä keskeisemmän paikan Helsingissä.

Tulevaisuuden Näkymät

Hakaniemen alueen kehitys on osa laajempaa suunnitelmaa, joka sisältää Kruunuvuorensillat, joiden on määrä valmistua seuraavana vuonna. Raitiotieyhteys Hakaniemen ja Laajasalon välille on kuitenkin suunnitteilla vasta vuodelle 2027.

Liikennejärjestelyjen Muutokset

Uuden sillan avaus ja jatkuvat purkutyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin alueella. Hakaniemen puolella otetaan käyttöön Merihaankatu, ja väliaikainen liikenneympyrä korvataan liikennevaloilla. Kruununhaan puolella jatkuvat tilapäiset liikennejärjestelyt, ja uutta ramppia rakennetaan Siltavuorenrannan suuntaan.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Merihaansilta, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta

Kruunuvuorensillan työt

Tiedote 29.5.2024

 

Kruunuvuorensilta on jaettu kolmeen osaan. Palosaaren puoleinen tulosilta sisältää sillan välituet 1–5 ja on pituudeltaan 250 m. Kruunuvuorenrannan puoleinen tulosilta on pituudeltaan 420 m ja sisältää välituet 7–14. Sillan vinoköysiosuus on pituudeltaan 520 m.

Työt ovat käynnissä jokaisella osuudella.

Sillan betonikansi on valettu kokonaisuudessaan Palosaaren puoleisen tulosillan osuudella. Nyt tulosillalla tehdään sääsuojateltan sisällä sillankannen vesieristystä. Silta on suojattu sääsuojateltalla noin 150 m  matkalta. Vesieristeenä käytetään kaksinkertaista epoksitiivistystä ja kaksinkertaista kermieristystä. Vesierityksen jälkeen valetaan raitiotiealueelle suojalaatta, tehdään betoninen keskikaide ja asfaltoidaan kevyenliikenteenväylä.

Palosaaren tulosilta

Vinoköysiosuuden kansilaatan valut on myös käynnissä. Valuja on tehty tällä hetkellä Kruunuvuorenrannan puolelta noin 70 m ja Palosaaren puolelta noin 20 m.

Vinoköysiosuus ja Kruuunuvuoren tulosilta

Kruunuvuoren puoleisen rannan tulosillan kansilaatta on myös kokonaisuudessaan valettu. Kansilaatan päälle tulevaa ratalaattaa on valettu jo ensimmäinen 40 m osuus ja seuraavan ratalaattaosuuden raudoitustyöt ovat käynnissä. Välitukien 9 ja 11 välisellä osuudella tehdään vesieritystä. Vesieristyksen päälle tehdään suojalaatta ja betoninen keskikaide. Betonikaiteen korkeus on 600 mm ja betoniosuuden päälle asennettavan teräskaiteen kanssa koko keskikaiteen korkeus kevyenliikenteen puolelta tulee olemaan 1200 mm.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Kalasatama, Katusuunnitelma, Kruunusillat

Kruunuvuorensillan torninosturin korotus

Tiedote 21.3.2024

 

Kruunuvuorensillan torninosturia korotettiin viikonlopun ja alkuviikon aikana, ja nyt nosturin ns. koukkukorkeus on +78 m. Nosturia korotetaan pylonin rakentamisen edetessä vielä kahdesti ja lopullinen koukkukorkeus tulee olemaan +148 m.

 

Torninosturi korottaa itsensä tukikehikon avulla.

Torninosturi ei tarvitse korotukseen mitään ulkopuolista autonosturia, vaan nosturi korottaa ns. itse itsensä. Nosturin rungon ympärillä on tukikehikko, joka on kiinnitetty kääntökehään. Kääntökehästä irrotetaan runkotapit ja nosturin omalla hydraulitunkilla tunkataan tukikehikko ylöspäin, jotta runkopala voidaan vinssata paikoilleen. Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin tällä samalla nosturilla. Nyt tehdyssä korotuksessa lisättiin nosturiin yhteensä viisi runkopalaa, yhden runkopalan korkeus on kuusi metriä. Ennen varsinaista tunkkausta, torninosturi tasapainottaa itsenä koepainolla, jotta runkotapit voidaan irrottaa.

Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin samalla nosturilla.

Seuraavassa nosturin korotuksessa koukkukorkeus tulee olemaan +113 m ja silloin nosturi harustetaan eli tuetaan teräsputkien avulla pyloniin +63 m korkeudelta.

Julkinen liikenne, Hakaniemenranta, Kruunusillat